Pelaajien play off -partojen muhkeus on yksi varmimmista merkeistä, että kotimainen kiekkokausi on vielä viimeistä sinettiään vaille.
Kärppien kapteeni Jari Viuhkola vastailee kysymyksiin keskiviikon aamujään jälkeen totutun rauhallisesti. Ainoa ero normaaliin on, että keskushyökkääjän kasvonpiirteet ovat juuri nyt tukevasti piilossa ruskean karvapeitteen alla.
Kipparin parta ei lähde pois ennen kuin kausi päättyy - ja Kärpillä on edelleen ottamatta kolmas ja samalla ratkaiseva finaalivoitto Helsingin Jokereista.
"Ja eihän tämä edes ole kovin tuuhea", Viuhkola hymyilee turhankin vaatimattomasti.
Vieressä seisoskeleva Ilkka Mikkola ei ole tuuheudesta varmasti samaa mieltä, sillä miehen oma parransänki on jäänyt yläastelaisen tasoiseksi.
"Kovasti olen yrittänyt kasvattaa, mutta kun ei kasva, niin ei kasva", varakapteeni heittää ja varmentaa perään, että joukkueen komeimmat play off -reuhkat ovat kolmikolla Ross Lupaschuk - Michal Bros - Tommi Paakkolanvaara.
"Ruminta on paha sanoa, mutta kyllä Änä (Antti Aarnio) taitaa olla aika kärjessä. Ei se kuitenkaan haittaa, vaikka parta on ruma, kunhan antaa kaikkensa kaukalossa", Mikkola muistuttaa.
Leppoisa tunnelma
Kärppien aamuharjoitukset päättyvät pelaajien röhönauruun ja leikkisään painiin. Tunnelma on muutenkin kaikkea muuta kuin jännittynyt, vaikka Suomen mestaruus on joukkueelle katkolla samaisessa Raksilan kiekkopyhätössä jo reilua vuorokautta myöhemmin.
"Olemme pyrkineet siihen, että emme mieti ja murehdi asioita liiaksi. Käymme vain leppoisasti ottamassa hien pintaan", Viuhkola kuvailee kärppäläistä menestysreseptiä.
Aamujään jälkeen kapteenin ja muun joukkueen päivä jatkuu verryttelyn ja yhteisen lounaan merkeissä. Iltasella jokainen saa rentoutua kotioloissaan torstain tärkeään koitokseen.
Mallikapteeni
Jari Viuhkola tavoittelee nyt uransa kolmatta Suomen mestaruutta, mutta vasta ensimmäistä kapteenina. Miehen mukaan C-kirjain rinnassa ei kuitenkaan vaikuta tekemiseen itse kaukalossa.
"Tai ei se ainakaan saisi vaikuttaa. Samoja hommia siellä pitäisi aina pyrkiä tekemään", Viuhkola painottaa.
Oikein. Ja Viuhkolahan on tunnettu juuri siitä, että hän on parhaimmillaan kevään ratkaisupeleissä. Hän antaa omalla tekemisellään kaukalossa loistavan esimerkin koko joukkueelle.
Kapteenin sana painaa myös pukukopissa, vaikka mies itse jakaa auliisti kiitosta koko joukkueelle.
"Meillä on kokenut porukka ja paljon hyviä johtajia. Vastuu ei jää missään nimessä yhden harteille."
Tehoja ylivoimaan
Vaikka ensimmäisissä kahdessa loppuottelussa on tehty yllättävänkin paljon maaleja, molempien joukkueiden ylivoimapelaaminen on kangerrellut enemmän tai vähemmän: Kärpät on onnistunut ylivoimalla yhteensä kahdesti, Jokerit vain kerran.
Ennen finaalisarjan alkua Jokerien ylivoimapelaamisen onnistumisprosentti oli pudotuspeleissä tähtitieteellistä luokkaa. Kärppiä vastaan narripaitojen tehot ovat kuitenkin hukkuneet.
"Meillä on oma alivoimasysteemimme ja luotamme siihen täysin. Vastustajalle ei jää pahemmin mahdollisuuksia, kun taistelemme koko ajan nelikkona tiiviisti yhteen. Totta kai olemme analysoineet Jokerien ylivoimapelaamista myös etukäteen suhteellisen paljon", oululaisten kantaviin voimiin myös alivoimapelissä kuuluva Viuhkola ynnää.
Jos Kärpät voittaa torstaina ja ratkaisee Suomen mestaruuden itselleen, katsomossa istuu yksi pieni poika, jolla riittää tapahtumista paljon muistelemista vuosiksi - ja jopa vuosikymmeniksi - eteenpäin.
Jari Viuhkolan kahdeksan kuukauden ikäinen Nooa-poika seuraa nimittäin pelitapahtumia aitiopaikalta Asta-äitinsä sylistä.
"Niin, tai voihan se olla, että pojalla tulee välillä uni, jos homma käy liian tylsäksi", Jari-isä hymyilee.
Otteluseurannan lisäksi löydät sivustolta muun muassa viimeisimmät jääkiekkojutut, kuvia ja videoita.