Pikkuhiljaa hämyisäksi myöhäisillaksi kääntynyt tiistaiehtoo, alkukevään koleus ja päättyneestä talvikaudesta muistuttanut vinkka eivät menoa laimentaneet, kun oululaiset jääkiekkokannattajat kerääntyivät torinrantaan ihastelemaan ja juhlistamaan sankareitaan.
Hyytymisestä ei ollut tietoakaan, sillä väkeä tungeksi kuin Jokereiden maalilla konsanaan. Emmi Hälikkä, Satu Pentti ja Jonna Moilanen olivat saapuneet eturiviin jo kolmen jälkeen iltapäivällä.
"Vähän sormia palelee ja varpaat ovat jäässä. Sunnuntain Helsingin reissu vielä painaa eikä äänikään oikein kulje", Hälikkä nauroi.
Koko vuoden
kestävät juhlat
Jos rankkaa oli ollut Hartwall Areenalla, kovat paikat oli ollut television äärelläkin.
"Jännitti kauheasti. Vasta Mika Pyörälän maalin jälkeen uskalsin ajatella mestaruutta, ettei osu sitten omaan nilkkaan", Moilanen muisteli hymyssä suin.
Kolmikko myönsi kouluun keskittymisen kärsineen viime päivät, kun juhliminen on vienyt suurimman osa ajasta.
"Ja vielä juhlitaan kauan. Ainakin vuosi ja sitten juhlitaan seuraavaa mestaruutta", tytöt julistivat.
Myös Haukiputaan Ahmojen E-juniori Janne Kallunki tuumasi juhlien kestävän.
"Kyllä sunnuntaina juostiin taloa ympäri, kun voitto tuli. Viime vuoden voitto oli ehkä silti vähän makeampi."
Samoilla linjoilla olivat Eeva Niemi ja Elina Arjas.
"Ei tämä mestaruus ehkä ole niin hieno kuin viime vuonna. Mutta tosi hieno kuitenkin."
Jotta tuhatpäinen yleisö jaksoi odottaa sankareitaan piti juontaja Keijo Minerva lämpöä yllä johtamalla joukkoa Kärpät-huutoihin. Tunnelmaa nostatti myös ratkaisuhetkien kertaus suurelta videotaululta. Lapin lennosto muisti mestarijoukkuetta neljän Hawk-hävittäjän ylilennolla.
Takaisinpäin tullessa yksi kone keikkui perässä - aivan kuten Kärppien jalkoihin 3-1-ottelusarjassa jäänyt Jokerit.
"Ei tämä mestaruus ollut sattumaa. Meillä kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla on sellainen sanonta, että kun pelaa tavallista peliä niin priimaa tulee. Kyllä on todella hyvä tunnelma", kehui kymmenisen vuotta Kärppien edesottamuksia seurannut Oulun kaupunginhallituksen jäsen Kari Myllyniemi (kesk.).
Kapteenin haikeat jäähyväiset
Reilun tunnin odotuksen jälkeen seisoskelu palkittiin. Niklas Bäckström kaatoi huutoäänestyksen perusteella finaalivastustaja Tim Thomaksen veräjänvartijana ilman epäilystä. Yksitellen lavalle hurratut pelaajat saivat raikuvat suosionosoitukset.
Tuoreella isällä Juha-Pekka Haatajalla oli oma lehmä ojassa mestaruuspytyn haussa.
"Kun tuli tyttö niin ajattelin että laitetaan kerralla suurperhe. Pitihän se poika hakea ja ensi vuonna haetaan lisää", Haataja hehkutti.
Maamme-laulun ja illan kruunanneen ilotulituksen sijaan usean kärppäfanin mieleen painuu viimeisenä Kanada-maljan kanssa lavalle saapuneen kapteeni Sakari Palsolan haikeat jäähyväiset.
"Kyllä, sunnuntaina pelasi Palsolan poika viimeisen pelin."
Kärppäikoni sai nousta kultatuoliin kuulemaan, kuinka torillinen oululaiskannattajia huusi kunnioitustaan: kiitos Sakke, kiitos Sakke!
Myös valmentaja Kari Jalonen sai osansa. Kiitos tuli Pappatunturin muodossa, mutta mopedilla ajeluun liittyi ehto.
"Turussa saa ajaa tukka silmillä, mutta Oulussa ei", määräsi Palsola ja otti esiin sakset. Käskyttäjän tukka lähti ja jokainen pelaaja haki oman tupponsa.
Yleisöstä kuului onnellinen huokaus.
"No niin. Olemme taas mestareita. Eikö ole mahtavaa!"
Lue myös:
Reilut 20 000 juhlijaa torilla tiistaina
KATSO MUUT KÄRPPÄVIDEOT JA LUE MESTARUUSJUTUT KIEKKO-KALEVASTA.