Kärpät ja Tappara pelasivat jo kolmantena keväänä putkeen pudotuspelien seitsemännen ottelun. Kaksi kertaa Kärpät on juhlinut seitsemännen pelin jälkeen Suomen mestaruutta.
Tiistaina Raksilassa juhli Tappara. Ei tosin Suomen mestaruutta, mutta mahdollisuutta pelata siitä. Tappara voitti Kärpät ratkaisevassa ottelussa maalein 2-0 ja eteni Liigan finaaleihin Helsingin IFK:n vastustajaksi.
– Kaksi kevättä aurinko on hymyillyt meille. Nyt oli Tapparan vuoro, pettynyt Lauri Marjamäki totesi lehdistötilaisuudessa.
– Parempi joukkue voitti ja meni finaaliin. Kaikkemme löimme likoon. Olisimme tarvinneet maalin toiseen erään.
Tiistain pelissä Tappara heilutti tahtipuikkoa alusta saakka. Tapparalla oli avauserässä puolen kymmentä laatupaikkaa, mutta viimeistely ontui. Etenkin Jukka Peltola kunnostautui maalipaikkojen tuhlailussa.
Ottelun toisessa erässä Tappara iski kaksi maalia. Molemmat maalit syntyivät kärppäpelaajien virheistä. Hetkeä ennen Teemu Aallon ottelun ensimmäistä maalia Lasse Kukkosella ja Jani Hakanpäällä oli mahdollisuus purkukiekkoon. Peliväline jäi kuitenkin puolustusalueelle ja hetkeä myöhemmin se löytyi Sami Aittokallion selän takaa.
Stephen Dixonin maalissa Juho Keränen menetti kiekon puolustusalueella Stephden Dixonille, jonka rautainen lyöntilaukaus upposi aivan kärppämaalin ylänurkkaan.
Päätöserässä Kärppien takaa-ajo ei onnistunut. Tappara puolusti äärimäisen kurinalaisesti ja tiiviisti puolustusalueensa keskustaa, eikä päästänyt kärppäpelaajia ykkössektorin maalipaikoille.
Kärpät otti lopussa maalivahdin pois, kun pelikellossa oli aikaa kaksi minuuttia 40 sekuntia, mutta maalia oululaiset eivät saaneet tehtyä.
– Karhunen oli mies paikallaan, Marjamäki tyytyi toteamaan.
Ottelun lopussa nähtiin erikoinen episodi, kun Tapparan valmennusryhmään kuuluva Petri Tuononen kääntyi huutelemaan ja näyttämään kansainvälisiä sormimerkkejä yleisön suuntaan. Tapaus jätti ikävän jälkimaun ottelun loppuhetkille.
Murheellinen koppi
Kaikesta aisti, että tappio oli luonnollisesti äärimmäisen kova pettymys koko kärppäjoukkueelle. Kärpät kävi melkoisen henkisen vuoristoradan vuorokauden sisällä. Eilisen voiton jälkeen Tampereella aisti joukkueesta aisti voiton tuoman adrenaliinin.
Vuorokautta myöhemmin se oli poissa.
– Jäi sellainen olo, että olimme koko ajan perässä ajettavina. Lauantain tappio oli joukkueelle todella kova paikka. Haimme eilen kuitenkin voiton, mutta tuntui silti, että se lauantai vei niin paljon henkistä energiaa, Marjamäki mietti.
Ennen välieriä Marjamäki ja joukkue olivat laskeneet askelmerkit sille, mitä sarjan voittaminen vaatii.
– Laskimme, että viiteen peliin pitää neljä voittaa. Kolme pystyimme voittamaan. Emme pystyneet aivan siihe. Tuolla on nyt aika hiljainen ja murheellinen koppi.
Kärpillä on edessä vielä yksi koitos. Pronssipeli JYPiä vastaan pelataan perjantaina Oulussa.
– En ole sitä vielä paljon miettinyt. Tietenkin se on meidän joukkueen viimeinen peli…
Tämän jälkeen sanat loppuivat. Päävalmentaja herkistyi silmin nähden ja poistui pikaisesti omiensa joukkoon kärppäkoppiin.