SM-liiga, 4. finaali Kärpät-TPS ja. 1-0
(0-0, 0-0, 0-0, 1-0)
Kello on 18.28. Jatkoaikaa on pelattu 3.50. Pekka Saarenheimo voittaa aloituksen, pudottaa kiekon Ari Vallinille, jonka suorituksessa on magiikkaa, kylmäverisyyttä ja ratkaisuvoimaa. Pieni vartaloharhautus - aivan niin kuin monta kertaa aikaisemminkin. Rannelaukaus sujahtaa etunurkasta Teemu Lassilan ohi. Verkko heilahtaa.
Onko kiekko maalissa?
On. Desibelit Raksilassa nousevat yli kipurajan. Vallin heittää hanskat ja kypärän korkealle ilmaan. Yli 7000 katsojaa huutavat kurkut suorina. Ottelukellon alle ilmestyy ajassa 3.55 1-0, vaikka ei sitä kukaan katso.
Kärpät on Suomen mestari. Suomen himoituin mestaruuspokaali - Kanada-malja - palaa Ouluun 23 vuoden tauon jälkeen.
Jäällä vallitsee täysi sekasorto. Mustakeltainen joukkue aloittaa villit karkelot. Kaikki halaavat kaikkia. Jäähallivanhuksessa on meneillään jotain poikkeuksellista, jotain historiallista.
Kello 18.32 jäähallin tiskijukka saa ahaa-elämyksen, kun kaiuttimista kajahtaa takauma 23 vuoden takaa. Jamppa Tuominen laulaa korkealla tenorillaan nostalgista kärppälaulua "Kun Kärpät pelaa, niin tolpissa soi..."
Kärpät, tap, tap, tap! Kärpät, tap, tap, tap! Kärpät, tap. tap, tap. Yleisö taputtaa mukana ja laulaa mielellään.
Laulun päätyttyä vaihtuu teema.
Kiitos, Kärpät! Kiitos, Kärpät! Kiitos, Kärpät! Yleisö on antaumuksella mukana historiallisissa pippaloissa.
Kello 19.52 Sakari Palsola ottaa vastaan tehtävän, josta kaikki kapteenit unelmoivat. Vain harvojen - todella harvojen - kohdalla unelma toteutuu. Palsola on etuoikeutettu.
Hän nostaa maitohappojen runtelemilla käsillään ylös Kanada-maljan.
Musiikki vaihtuu Queen-yhtyeen legendaariseen "We are the champions", josta on tullut palloilujoukkueiden kestohitti mestaruusjuhlissa eri puolilla maailmaa.
Melu jäähallissa on - jos mahdollista - vieläkin kovempi.
Pelaajista kukin vuorollaan nostaa pokaalin korkeuksiin. Yleisö mesuaa aivan villinä. Välillä tehdään sukelluksia kuin pesäpalloilijat konsanaan.
Kello 19.05, siis 37 minuuttia ratkaisumaalia myöhemmin, pelaajat pääsevät pukukopin syövereihin. Vihoviimeisenä koppiin astelee Niklas Bäckström, jolla on käsissään Kanada-malja ja jonka polvi on suurin piirtein riekaleina.
Ei haittaa. Voittajana ja juhlittuna mestarina ei tunnu kipua, ei väsymystä, ei mitään. Päällimmäisiksi tunteiksi nousevat suuri helpotus ja ilo siitä, että työ on saatettu loppuun - viimeistä piirtoa myöten.
Tämä tehtävä on suoritettu. Kärpät juhlii täysin omilla ansioillaan saavuttamaansa Suomen mestaruutta.
Kopissa on yli 30 asteen hiostava kuumuus. Siellä on myös Kanada-malja, johon on ilmestynyt ainakin viidenkymmenen eri ihmisen sormenjäljet.
Kärpät voitti mestaruuden nimenomaan joukkueena, jossa ei ollut heikkoa lenkkiä.
He kaikki olivat tärkeitä. Suomen mestaruuden arvoisia joka ikinen.