Huhtikuun alkupuolella tuli kahdeksan vuotta siitä, kun Oulun Kärpät nousi SM-liigaan. Edelliset 11 vuotta seura oli piehtaroinut talousongelmaisena 1. ja 2. divisioonatasolla.
Kärpät nousi 2000-luvun alussa suoraan SM-liigan urheilulliselle ja taloudelliselle huipulle. Se istui valmiiseen pöytään, paikka huolellista pohjatyötä edellisellä vuosikymmenelle tehneelle seuralle oli katettu.
Kuluneen kahdeksan vuoden aikana Kärpät on voittanut neljä Suomen mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin. Myös taloudellinen menestys on ollut muihin liigafirmoihin verrattuna omaa luokkaansa.
Kahdeksan lihavan vuoden jatkoksi Kärpille tuskin on tulossa 11 laihaa, mutta kotimaan kuherrusvuodet sympaattisena "puolen Suomen seurana" ovat auttamatta ohi.
Kärpät oli jo nyt Blues-finaalisarjassa menestyksensä vanki. Kärppien piti paitsi voittaa, sen piti voittaa tyylillä. Ottelusarjan katkaisseessa viidennessä finaalissa Kärpät vaiensi arvostelijat silkalla ylivoimaisuudellaan.
On hyvä muistaa, että SM-liigan edelliset dynastiaseurat TPS ja Jokeritkin nauttivat valtakausiensa aluissa, 1980-1990-luvuilla, suuren yleisön sympatioita. Useamman Suomen mestaruuden jälkeen TPS ja Jokerit olivat kiekkofanien enemmistön silmissä hyviä korkeintaan vihollisina.
Kärpät pääsee ensi vuonna taas jääkiekon gourmet-pöytään, kun se Bluesin ohella edustaa suomalaisseuroja uudelleen perustettavassa Euroopan liigassa. Siinä on Kärpille ja sen hieman menestykseen mukavoituneille kannattajille sopivasti haastetta.
Eivätkä haasteet Oulussa siihen lopu. Venäjälle perustettavan superliigan puuhatahot haikailevat Kärppiä joukkoonsa, toistaiseksi ainoaksi suomalaisseuraksi.
"Puoli Suomea" on käynyt Kärpille ahtaaksi, mutta elintilaa on onneksi vallattavissa kotimaan rajojen ulkopuolella.