Kajaani Karpalosta voitaisiin saada hyviä satoja Kainuussa, arvioi Karjalan tiedeakatemian tutkija Oleg Kuznetsov, joka on tutkinut luonnon karpalokantoja kaksikymmentä vuotta. Kainuussa vuoden lämpösumma riittää karpalolle, mutta jo Kuusamon korkeudella on liian kylmää, jotta sato aina onnistuisi.
Karjalassa on tutkittu erityisesti isomarjaisen karpalon viljelyä. Karpalon viljelyä ei Karjalassa pidetty kannattavana, koska villiä karpaloa riittää, mutta Volgan seudulla Kostromassa koeviljely on jatkunut. Moskovan lähellä viljellään entisellä turvesuolla jo 200 hehtaarin alalla karpaloa.
Kainuun maaseutukeskuksen Lakka-hanke aikoo aloittaa karpalon koeviljelyn ensi vuonna. Lajikkeina kokeillaan Baltian isomarjaisia karpaloita ja kotimaan luonnosta löytyviä isomarjaisia yksilöitä.
Kanadassa ja Yhdysvalloissa on jo sata vuotta viljelty pensaskarpaloa, jossa on isot makeat marjat, ja jota korjataan koneellisesti. Se ei menesty Suomessa.
Karpalo tuottaa satoa neljän vuoden kuluttua istutuksesta. Satoa saatiin Karjalan koeviljelmillä 1,5-2 kiloa neliömetriltä.
Venäjällä tunnetaan myös karpalon terveyttä edistävät ominaisuudet, kuten virtsatietulehdusten ennaltaehkäisy. Karpalosta tehdään mehujen, hillojen, viinien ja liköörien lisäksi terveystuotteita, joita saadaan mehun teossa jäävästä marjamassasta.
Lakan eli hillan kotiviljely kiinnostaa ihmisiä, Kainuun maaseutukeskuksen tutkija Heli Pirinen kertoo. Kajaanilainen Peuraniemen taimitarha kasvattaa norjalaisia lajikkeita myyntitaimiksi ja hinnat ovat laskeneet paljon niistä ajoista, kun taimet tuotiin Norjasta. Kymmenen taimen paketilla pääsee alkuun.
Lakan mikrolisäystä tutkiva Olga Iivanainen kehottaa suomalaista mökkikansaa lakan viljelyyn. Yksinkertaisin viljelmä vaatii vain juurikankaan tai muovin päällä turvetta ja lautaa reunoiksi, ja kovasti kastelua. Marjaa saa kolmen-neljän vuoden kuluttua.
Koska viljelyä varten tutkittavat lakat ja karpalot ovat luonnonkantoja. Niiden aromi ei heikenny toisin kuin jalostetussa puutarhavadelmassa.