Hiihtävissä karpaaseissa olisi aineksia valkokankaalle. Nyt olisi kevyesti jo trilogian päätösosan vuoro. Karpaasit 3 - kun mikään ei onnistu.
Entisten mestareiden suksi ei suihki mahtivuosien malliin. Kansainvälinen kyyti on liian kylmää, kotimaassa sentään karpaaseillakin on vielä sanasensa sanottavanaan.
Taru alkaa olla lopussa. Mika Myllylä ja Jari Isometsä lajitovereineen hiihtävät kohti eläkevuosiaan. Näillä näytöillä karpaaseilta loppuvat palkanmaksajat ennemmin tai myöhemmin - todennäköisesti ennemmin. Myös oma työmotivaatio alkaa olla tapissaan.
Poikkeus vahvistaa säännön. Lahdessa 2001 kärynneistä hiihtäjistä Virpi Kuitunen on palannut samalle tasolle kuin maailmanmestaruusvuonnaan. Hän on tällä hetkellä suomalaisiin kilpasiskoihinsa verrattuna ylivoimainen. Suorastaan hämmästyttävän ylivoimainen.
Mutta miksi suksi ei kulje? Kas siinäpä kysymys.
Myllylä ja Isometsä ovat viime aikoina antaneet lausuntoja, joista kannattaa lukea myös rivienvälit. Osa totuutta saattaa piileskellä siellä.
Myllylä totesi perjantaina, että huipulle ei ole asiaa ilman dopingia, että lääketiedettä vastaan on turha taistella. Myllylä oli huipulla monta vuotta, joten miehen asiantuntemusta ei tohdi epäillä.
Myllylä on vertaillut myös maailman kärkihiihtäjien vauhtia: Vanhoina hyvinä aikoina, mentiin kovaa. Sitten alkoi kärytä, ja hiihdon dopingkontrollia kiristettiin. Vauhti tippui. Nyt taas mennään kovaa.
Karpaasin ajatuksenjuoksu kulkee kutakuinkin sitä latua, että ennen vauhti löytyi kielletyistä aineista ja niin on laita myös tänään.
Silloin ennen, kun ladulla mentiin kovaa, Myllylä oli kärjessä mukana. Karpaasin asiantuntemusta on jälleen kerran arvostettava.
Isometsä puolestaan hämmästeli taannoin omaa vauhtiaan lausumalla, että on hiihtänyt joskus puhtain keinoinkin kovempaa. Merkitsikö se sitä, että muitakin keinoja on kokeiltu - jopa hemohessiä väkevämpääkin?
JUHA PORTAANKORVA
juha.portaankorva@kaleva.fi