Koulukaappaus teki Venäjän terrorismista koko maailman ongelman. Presidentti Vladimir Putinia ei voi syyttää verilöylystä, mutta hän on vastuussa sen alkusyystä.
Koulukaappaus Pohjois-Ossetiassa eteläisellä Venäjällä päättyi inhimillisesti musertavaan lopputulokseen. Kaapatuiksi ja tapetuiksi tuli satamäärin lapsia. Edes pienimmät eivät ole enää turvassa kuvottaviin keinoihin turvautuvilta terroristeilta ja sitä vastaan puolustautuvilta aikuisilta. Beslanin kaupungin murhenäytelmä onkin uusi surullinen luku terrorismin historiassa. Sen edelle ajaa karmeudessa ehkä vain 11.9.2001.
Koska kaappausdraama päättyi suunnattomaan verenvuodatukseen, mikään osapuoli ei voi julistaa itseään voittajaksi. Kaappaajat tekivät ainakin tältä erää lopun ymmärtämyksestä, jota Venäjän ulkopuolella on hiljaisesti tunnettu Tshetshenian itsenäisyyspyrkimyksiä kohtaan. Tämän jälkeen muiden on vaikea olla tukematta Venäjää terrorismitaistelussa tosissaan. Asetelma vain vahvistuu, jos tiedot ulkomaisten terroristien osuudesta koulukaappaukseen osoittautuvat tosiksi.
Yhdysvalloissa ja Espanjassa tehtyihin terrori-iskuihin verrattuna terrorismi Venäjällä on ollut ulkomaailmalle etäinen uutistapahtuma. Läntisiin olohuoneisiin perjantaina suorana tv-lähetyksenä vyörynyt murhenäytelmä teki tästä lopun. Yhä raaempiin keinoihin turvautuva terrorismi uhkaa järjestäytynyttä maailmaa joka puolelta.
Maailma on voimaton sumeilemattoman väkivallan edessä. Turvatoimia ei koskaan saada sille tasolle, että vastaavat terroriteot saataisiin estetyiksi. Ennuste on vieläkin huonompi. Joukkotuhoaseita on vaikea pitää loputtomiin ääriainesten ulottumattomissa, ja todella suuret tuhokohteet ydinvoimaloista lähtien ovat keinoja kaihtamattomien edessä vaarallisen haavoittuvia.
Kun terrorismista tulee yhä enemmän koko maailman ongelma, se avaa myös mahdollisuuden etsiä vastalääkkeitä yhdessä. Muille olisi onneksi, jos omia terrorismisotiaan käyvät Yhdysvallat ja Venäjä lähtisivät tähän yhteisrintamaan. Yhdistyneillä kansakunnilla tulee kuitenkin olla avainrooli.
Murhenäytelmä voi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin Venäjällä. Näyttää vahvasti siltä, ettei verilöyly lähtenyt liikkeelle Venäjän turvallisuusviranomaisten virheistä. Presidentti Vladimir Putin sanoi vielä torstaina, että tavoite oli saada panttivangit vapaiksi neuvotteluteitse. Taktiikka ei voinut muuttua yön yli.
Lyhyellä tähtäyksellä kansalaisten raivo suuntautuu Tshetsheniaan. Se helpottaa Putinin mahdollisuuksia selviytyä uransa pahimmasta kriisistä. Pidemmällä aikavälillä voi tapahtua kuitenkin käänne. Venäjä on tällä erää yrittänyt panna Tshetsheniaa kuriin kymmenen vuotta, mutta tulos on huono. Putin nousi valtaan Tshetshenian sodan avulla, mutta nyt siitä seurannut terroriaalto on vienyt hänet kuilun partaalle. Keväällä äänivyöryllä toiselle kaudelle valittu Putin ei ole kovista puheistaan huolimatta taltuttanut terrorismia. Se jäytää hänen poliittista uskottavuuttaan.
Venäjä on runsaassa viikossa kokenut kolme tuhoisaa terrori-iskua. Ensin kaksi lentokonetta putosi, sitten itsemurhapommi räjähti keskellä Moskovaa ja nyt jopa useita satoja lapsia kuoli Beslanissa. Terroristien voi sanoa pitävän Putinia pilkkanaan.
Kunhan pöly laskeutuu, Putin voikin tarkistaa linjaansa ja ainakin raottaa ovea poliittiselle ratkaisulle. Ongelma on vain siinä, että Putinin on vaikea enää löytää neuvottelukumppania tshetsheenipuolelta. Tämä johtuu siitä, että äärimmäisiä keinoja kannattavat tshetsheenivoimat ovat vahvistuneet maltillisempien kustannuksella. Tästä Putin saa syyttää itseään. Hän on istuttanut Tshetshenian johtoon Moskovan marionetteja, joiden valta on kestänyt seuraavaan pommi-iskuun.