Karl Marx ei ollut mar­xi­lai­nen

Karl Marx, Friedrich Nietzsche ja Sigmund Freud muuttivat maailmantaloutta, kyseenalaistivat yhteiskuntaa ja porautuivat ihmismieleen. BBC-sarjan ensimmäisessä jaksossa Bettany Hughes perehtyy taustalla patsastelevan Marxin ja hänen kaverinsa Friedrich Engelsin elämään.

Marx, Nietzsche ja Freud

Yle Teema & Fem klo 21.00

Samaan pyrkii BBC kolmiosaisessa dokumenttisarjassa. Se liikkuu yhteiskuntafilosofi Karl Marxin, moraalifilosofi Friedrich Nietzschen ja psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin jalanjäljissä 1800-luvun ja vähän 1900-luvunkin kuohuvassa Euroopassa.

Takautumat peilaavat radikaalien suurmiesten elämää ja ajattelua heidän omaa aikaansa vasten. Myöhemmät tapahtumat kannattaa sarjaa katsoessa unohtaa.

Ensimmäisen jakson päähenkilönä sauhuaa Karl Marx (1818–1883).

Toteutustapa on hyvin BBC:läinen. Oppaana toimiva historian tutkija Bettany Hughes kulkee ja kuljettaa tarinaa Saksasta Ranskan ja Belgian kautta Englantiin. Hän istuu viinilasin ääressä kapakoissa, nojailee sillankaiteisiin ja kävelee mukulakivikujilla. Hän katsoo kameraan ja puhuu. Hän juttelee kollegoidensa kanssa yliopistojen kirjastoissa.

Olisiko dokumentin voinut toteuttaa jotenkin toisin?

Varmasti olisi, mutta koska Marxin ajalta ei ole elävää kuvaa ja valokuviakin on vain vähän, visualisointi olisi saattanut mennä teennäiseksi kikkailuksi.

Selväksi tulee, että terävä, kiihkeä ja boheemi Karl Marx ei toivonut eikä tarkoittanut sitä mitä tuleman piti.

Hänen mielestään työläisten riistoon perustuva kapitalistinen talousjärjestelmä oli kaiken pahan alku, mutta hän ei ajanut järjestelmän täydellistä tuhoa. Hän kysyi ja kyseenalaisti sekä tarjosi vaihtoehtoja. Guruksi tai profeetaksi hän ei halunnut kohota.

Marx rakasti vapautta ja vihasi aatteita. Siksi hän ei voinut olla marxilainen.

Takautumat peilaavat radikaalien elämää heidän aikaansa vasten. Myöhemmät tapahtumat kannattaa sarjaa katsoessa unohtaa.