Kar­ku­teil­lä olevan käär­meen omis­ta­ja­kin ka­teis­sa

Viime viikolla Espoossa nähdyn lähes nelimetrisen käärmeen omistajasta ei ole edelleenkään tietoa. Maanantaihin mennessä kukaan ei ollut ilmoittanut poliisille kookkaan lemmikkinsä katoamisesta.

Viime viikolla Espoossa nähdyn lähes nelimetrisen käärmeen omistajasta ei ole edelleenkään tietoa. Maanantaihin mennessä kukaan ei ollut ilmoittanut poliisille kookkaan lemmikkinsä katoamisesta.

Käärme järkytti rakennustyömaalla työskennelleitä miehiä luikertelemalla lähietäisyydeltä ohi viime keskiviikkona Isossa Pukkisaaressa Espoossa.

Rakennusmiehet soittivat havainnostaan heti hälytyskeskukseen. Helteisenä kesäpäivänä trooppisiin oloihin tottunut käärme liikkui kuitenkin liukkaasti ja pääsi livahtamaan karkuun ennen kuin etsijät ennättivät paikalle. Espoon poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköt hakivat käärmettä heinikosta turhaan tuntien ajan.

Asiantuntijoiden mukaan käärme oli saattanut uida Haukilahden edustalla sijaitsevasta Pukkisaaresta mantereen puolelle tai lähistön muihin saariin.

Käärmeen nähneen rakennusmiehen arvion mukaan matelija oli kolmesta neljään metriä pitkä ja noin 15 senttiä paksu. Väritykseltään se oli musta—ruskea.

Korkeasaaren eläintarhassa matelijoista vastaava Timo Paasikunnas uskoo, että käärme on ollut kuningasboa, tiikeripyton tai kalliopyton, jotka ovat Suomessa lemmikkinä pidetyistä suurista kuristajakäärmeistä yleisimpiä.

Nelimetrisiä myrkkykäärmeitä Suomessa ei Paasikunnaksen mukaan ole.

Vapaana luonnossa luikertelevan kuristajakäärmeen kohtaaminen kuulostaa hurjalta. Paasikunnas rauhoittelee kuitenkin, että ihmisen ympärille matelijat eivät tappamistarkoituksessa kietoudu.

"Kuristamiseen kuluvan energian käärmeet säästävät saalistamiseen ja ravinnon hankintaan. Puolustautuessaan ne sen sijaan purevat."

Paasikunnaksen mukaan isokaan käärme ei pure juuri kissaa kovempaa.

"Mitä enemmän uhri reuhtoo ja repii, sitä enemmän käärme siitä todennäköisesti innostuu", hän toteaa. Todennäköisintä kuitenkin on, että käärme livahtaa karkuun.

Vaikka käärmeen puremat eivät olekaan kovin vaarallisia, ei pyydystämistä pidä Paasikunnaksen mukaan kuitenkaan yrittää itse.

"Viisainta on seurata sitä takavasemmalta ja soittaa sitten hälytyskeskukseen", Paasikunnas neuvoo.

Karkuteille lähteneistä käärmeistä ilmoitetaan pelastusviranomaisille keskimäärin muutaman kerran vuodessa. Paasikunnaksen mukaan käärmeen karkaaminen johtuu yleensä hoitajan virheestä.

"Todennäköisesti terraario tai tila, jossa käärmettä on pidetty", ei ole ollut riittävä.

Paasikunnas pitää mahdollisena, että Espoossa karannut lemmikkikäärme olisi saatettu jättää kesäloman ajaksi yksin kotiin, sillä isot boat ja pytonit pystyvät paastoamaan tarvittaessa useamman kuukaudenkin.

Kaikkia karkulaisia ei koskaan löydetä, sillä etenkin lämpimällä säällä matelijat vaihtavat paikkaa liukkaasti. Viime keskiviikkona lämmintä oli yli 25 astetta, mikä on Paasikunnaksen mukaan matelijoille miltei ihannelämpötila.

Syyskuun alkua pitempään käärme hänen mukaansa tuskin kuitenkaan luonnossa selviää, sillä kylmien öiden tullen se kohmettuu ja kuolee.

Jos käärmeestä tehdään uusia havaintoja, saatetaan etsinnät käynnistää uudelleen.

Ilmoita asiavirheestä