Pyrkimys Oulun Kiikelin rauhoittamiseksi on edennyt mitä kiinnostavimpaan vaiheeseen. Kaupungin tekninen lautakuntahan teki tiistaina periaatepäätöksen, jonka mukaan menoa puistossa hillitään tulevana kesänä myös musiikin avulla.
Toimenpiteen toteutuksessa ollaan vasta alkutekijöissä. Niinpä teknisestä keskuksesta ei pystytä vielä kertomaan, mitä ovat ne sävelet, joiden on määrä joko rauhoittaa Kiikelin nuoriso niille sijoilleen tai siirtää remuava aines jonnekin puiston ämyreiden tavoittamattomiin.
Kiikelin melu- ja roskaongelma on kesällä todellinen, ehkä jopa vakava. Puolivakavasti voi kysyä, nouseeko seuraava kiistanaihe musiikkivalinnoista. Siis tarkemmin sanottuna siitä, kenen artistin tai säveltäjän tai minkä orkesterin musiikilla häiritsevästi käyttäytyvä aines pyritään taltuttamaan. Erityisen araksi pohdinta muuttuu, jos musiikin tarkoituksena on nimenomaan ajaa väki alueelta pois. Saako jonkun säveltäjän musiikki kuulijat suorastaan pakenemaan paikalta?
Kiikelin musiikkivalinnoista käy jo vilkas keskustelu Kaleva.plussan Juttutuvassa. Siellä ei ole tyydytty vain klassiseen musiikkiin. Esimerkiksi suomalaisen virren tehoon uskotaan. Ehdotuksiin kuuluvat muun muassa virret "On turmeltunut ihminen" ja "Tyydy, sielu, Herran tahtoon". Kun kaupungin päättäjien pyrkimyksistä on kysymys, herra-sanan voisi kirjoittaa myös pienellä.
Klassisen musiikin puolelta ehdotuksiin kuuluvat muun muassa Richard Wagnerin teokset. Ne voisivat toimia ainakin sen perusteella, että Ilmestyskirja. Nyt -elokuvassa Wagnerin Valkyria kaikuu valtavalla pauhulla helikoptereista, jotka hyökkäävät vietnamilaispoloisten kylään. Valkyrian mahtipontisten sävelten oli ilmeisesti tarkoitus jähmettää kylän väki paikoilleen.
Kyseistä teosta vastaan tosin sotii se, että joissakin tieteellisissä testeissä juuri Valkyria on osoittautunut tehokkaimmaksi mielialan nostattajaksi. Tuskin Kiikelissä on enää tarpeen mielialaa nostattaa, kun se nytkin karkaa turhan korkealle.
Nykymusiikin säveltäjistä Juttutuvan kirjoittajat ehdottavat muun muassa Einojuhani Rautavaaraa ja Kaija Saariahoa. Nykysäveltäjiin liittyy juuri se kiperä pulma musiikin käyttötarkoituksesta: jos tavoitteena on saada nuoriso vaihtamaan maisemaa, niin musiikinhan pitää olla mahdollisimman vastenmielistä. Jos olisin Kaija Saariaho tai kuka tahansa säveltäjä ja kuulisin musiikkiani käytettävän pakoreaktion herättämiseen, harkitsisin oikeustoimia Oulun kaupunkia vastaan.
Siispä lienee parempi turvautua kuolleiden mestarien mahdollisimman pitkästyttäviin teoksiin, jotka kuitenkaan eivät saa olla niin uuvuttavia, että Kiikelin vieraat eivät kuuntelun jälkeen enää jaksa poistua paikalta. Jos kyseiset mestarit ovat kuolleet riittävän kauan sitten, eivät perikunnatkaan enää nosta meteliä musiikin hätistelykäytöstä.
Olennainen tieto on tietysti se, mitä musiikkia muualla on käytetty samaan tarkoitukseen. Tampereen Koskikeskuksessa maleksivaa nuorisoa on ajettu muualle Bachin, Mozartin ja Chopinin sävelin. Miten se on tehonnut?
"Olin aluksi vähän silleen, että mikä ihmeen meininki tämä on, mutta kyllä siihen tottuu", sanoi Koskikeskuksen käytävältä tavoitettu Tarja taannoisessa Ylen haastattelussa.
Tässä ollaan ongelman ytimessä. Onnea vain valintaan, Oulun herrat.