erran viikossa pidettävä karkkipäivä tuntuu monissa perheissä unohtuneen, sillä suomalaiset syövät makeisia vuosi vuodelta enemmän. Tällä hetkellä kulutus on noin kymmenen kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä tarkoittaa eurooppalaista keskitasoa. Kasvu on kuitenkin ollut viime vuosina nopeampaa kuin useimmissa muissa maissa: viidessä vuodessa karamellimyynti on kasvanut 10 prosenttia.
Kasvu johtuu osaksi siitä, että karamellejä syövät ikäluokat lisääntyvät, kun lapsena makean makuun päässeet jatkavat herkutteluaan aikuisina. Toisaalta karkkeja ahmitaan kerralla yhä suurempia määriä. Pakkauskoot ovat kasvaneet ja irtokarkkivalikoimat laajentuneet, vaikka viime aikoina irtomyynnin kasvu onkin tasaantunut. Nyt vauhdikkaimmin nousee karkkipussien suosio.
Turussa toimivan Leaf Oy:n markkinointipäällikkö Johanna Siltala kuvaa muodissa olevaa jatkuvaa napostelua snäkkäilykulttuuriksi. "Nykyään syödään koko ajan vähän jotain. Yritämme markkinoida yhdessä hammaslääkäreiden kanssa tähän kulttuuriin ksylitolia."
Suomalainen keksintö, ksylitolipurukumi, tuli markkinoille jo vuonna 1975. Xylitol-Jenkki sai ensimmäisenä Suomen Hammaslääkäriliiton suosituksen vuonna 1988. Se on nuorison keskuudessa yksi maamme ykkösbrändeistä, merkeistä, ja karamellimerkkien top ten -listalla se yltää kakkoseksi heti Karl Fazer -logolla merkittyjen suklaiden jälkeen.
Leafin toinen ksylitolituote, täysksylitolipurukumi Xylifresh hyväksyttiin Suomen ensimmäiseksi funktionaaliseksi eli terveysvaikutteiseksi elintarvikkeeksi. Sen on todettu estävän hampaiden reikiintymistä ja vähentävän lasten korvatulehduksia. Ksylitolin vaikutusta korvatulehduksiin on tutkittu Oulussa ja hampaiden reikiintymiseen muun muassa Ylivieskassa.
Brändit vahvistuvat
Brändit ovat karamelliteollisuudessakin yhä tärkeämpiä. "Kasvottomien tuotteiden" menestysmahdollisuudet heikkenevät, sillä suomalaiset ostavat mielellään tutkittuja ja tunnettuja merkkejä, kertoo Leafin toimitusjohtaja Jari Latva-Rasku.
Brändien kautta karamelliteollisuus on hyvin keskittynyttä. Fazer ja Leaf hallitsevat yhdessä yli 60:tä prosenttia Suomen karamellimarkkinoista. Leaf on kuulunut kohta neljä vuotta suureen hollantilaiseen elintarvikekonserniin CSM:ään, jonka toiminnot ovat kasvaneet viidessä vuodessa lähes kolminkertaisiksi. Makeisteollisuuden osuus CSM:stä on noussut tänä aikana 7 prosentista 22 prosenttiin. Se jää Euroopassa niukin naukin kakkoseksi Haribon jälkeen.
Leaf keskittyy vahvistamaan vanhoja merkkituotteitaan, muun muassa oululaiselta Merijalilta lähtöisin olevaa Mynthonia ja entisen Seresin Sisua, joka täyttää ensi kesänä 75 vuotta. Uudenkuuloinen ksylitolipastilli Läkerol Dents ratsastaa itse asiassa myös vanhalla brändillä: Läkerol on Leafin sisaryhtiön eli samaan CSM-emokonserniin kuuluvan Malacon tunnettu merkki. Dents-sanasta puolestaan tulevat mieleen hampaat.
Entinen Xylitol Plus -pastilli sai uuden nimen muun muassa Ruotsin markkinoita ajatellen. Suomalaiset ksylitolituotteet ovat levinneet maailmalle yllättävän hitaasti, mutta Leaf pyrkii nyt vauhdittamaan markkinointia. Läkerol Dents on lanseerattu jo Sveitsiin ja Ruotsiin. Tänä vuonna vuorossa ovat Tanska, Norja ja Hollanti.
Terveysvaikutustutkimuksia arvioiva professorineuvosto hyväksyi äskettäin Läkerol Dentsin Suomen toiseksi "viralliseksi" funktionaaliseksi elintarvikkeeksi. Termiä ei ole toistaiseksi kunnolla määritelty EU:ssa, joten monet löyhemmin tutkitut tuotteet ovat lähes samalla viivalla, harmittelee Leafin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Virva Mäkelä.
Ksylitolipastilli on pehmeän sitkeä, jotta sen imeskely tai pureskelu kestäisi tarpeeksi pitkään ehtiäkseen katkaista happohyökkäyksen. Joihinkin makuihin on lisätty C-vitamiinia, yhteen puolestaan kalsiumia.
Uudelta "flip top" -pakkauslinjalta valmistuu noin 500 ksylitolipastilliaskia minuutissa. Tällä saralla suomalaiset pystyvät kilpailemaan suurempien maiden kanssa jopa tuotannon tehokkuudessa, vaikka yleensä elintarviketeollisuutemme on etsittävä muita kilpailukeinoja, totesi pakkauslinjan vihkinyt Elintarvikeliiton toimitusjohtaja Kalevi Hemilä.
Flip top tarkoittaa rasiaa, jonka kannen kieleke sulkee niin tiukasti, etteivät pastillit pääse putoilemaan laukun pohjalle.
Idässä markkinoita
Kuluttajien makeismaku on hyvin paikallinen. Keski-Euroopassa syödään suhteessa paljon enemmän suklaata kuin meillä, ja me taas olemme perinteisesti pastillikansaa.
Makuamme päästiin levittämään 1990-luvun alussa Baltian maihin ja Venäjälle, jossa pastillimarkkinoita ei ollut käytännössä lainkaan. Leafin Venäjän vienti kasvoi 90 prosenttia ennätysvuonna 2001. Viime vuonna kasvu tasaantui 25 prosenttiin.
Esimerkiksi viime lokakuussa Venäjälle ja Baltian maihin vietiin yli viisi miljoonaa kuluttajapakkausta Mynthonia. Baltiassa Mynthon on ehdoton markkinajohtaja. Sinne viedään paljon myös suomalaista suklaata.
Lähes puolet Leafin viennistä suuntautuu kuitenkin EU-maihin. Keskieurooppalaisille maistuvat muun muassa suomalaiset hedelmäpastillit, lakritsi ja toffee.