Näköalattomuuden ilmapiiriin vajonnut Suomi saa pari kertaa vuodessa muistutuksen siitä, että on sentään asioita, jotka ovat meillä kunnossa. Ensinnäkin Transparency International -järjestö toteaa tutkimuksissaan vuosi vuoden jälkeen, että Suomi kuuluu maailman vähiten korruptoituneisiin maihin.
Toinen merkittävä tieto on Suomen lehdistönvapauden laajuus. Ranskassa päämajaansa pitävä Reporters sans frontieres eli Toimittajat ilman rajoja -järjestö on jo puolenkymmentä vuotta peräkkäin nostanut Suomen tutkimuksensa ykkösmaaksi. Niin jälleen nyt.
Kummastakin tuloksesta suomalaisten on syytä iloita. Kummassakaan tärkeintä ei ole se, että voimme muun maailman silmissä paistatella myönteisessä valossa.
Paljon merkittävämpää on se, että vähäinen korruptio sekä vapaa lehdistö tukevat yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Tämän yhteyden osoittamiseksi saa vahvaa näyttöä järjestöjen tutkimuksista.
Toki uusimmassakin lehdistönvapaustutkimuksessa voi pikavilkaisulla nähdä myös poikkeuksia. Mielenkiintoisiin tapauksiin kuuluu Turkki, jossa kansalaisten elintaso on viime vuosina kohentunut mutta lehdistönvapauden tila heikentynyt. 180 maan joukossa Turkki putosi nyt sijaluvulle 151.
Syynä kehnoon sijoitukseen ovat lehdistönvapautta häikäilemättömästi ahdistelevan presidentti Recep Tayyip Erdoganin toimet. Hän on syyttänyt paljastuksia tehneitä toimittajia muun muassa terroristeiksi. Samoin toimittajia vastaan on nostettu oikeusjuttuja väitetystä presidentin pilkasta.
Vaikka Erdoganin ja hänen puo-lueensa valtakausi on vahvistanut taloutta, yhteiskunnan jännitteet ovat äärimmäisen kovat. Niiden laukeamista rauhallisesti ei edistä se, että maan johtaja kahlitsee vapaata keskustelua. Sananvapauden haavoittaminen voi olla maalle pitkällä jaksolla vahingollista.
Toimittajajärjestön kokonaisarvio on, että maailman lehdistönvapauden tila on heikentynyt. Riippumattoman uutisvälityksen sijaan lisääntymässä on päättäjien masinoima propaganda. Vallanpitäjien suhtautumisessa toimittajiin ilmenee aiempaa enemmän suoranaista vainoharhaisuutta.
Tämänvuotisen tutkimuksen eurooppalainen murheenaihe on Puola, joka putosi syöksymällä sijalta 18 sijalle 47. Puolassa viime vuonna takaisin valtaan päässyt Laki ja Oikeus -puolue on esimerkiksi sekaantunut hanakasti maan valtiollisen tv- ja radioyhtiön toimintaan ja henkilövalintoihin.
Tosin EU:n heikoimmasta maasta ei ole kysymys. Perässä tulevat Romania, Kroatia, Unkari, Italia, Kypros, Kreikka ja pahnanpohjimmaisena Bulgaria. Sen sijaluku 113 kertoo karusti, miten kesken eurooppalaisten arvojen omaksuminen on edennyt maassa, jonka jäsenyys on pian vuosikymmenen ikäinen.
EU on osoittautunut yllättävän heikoksi lehdistönvapauden tukijaksi. Asiaa tietysti hankaloittaa se, että monessa jäsenmaassa vallassa ovat johtajat, joiden tavoitteena ei edes ole lehdistönvapauden turvaaminen vaan sen heikentäminen.