Kokoomus otti selvän voiton kuntavaaleissa, ja ihan tuoreimmatkin kannatuskyselyt näyttävät puolueen suurimpana puolueena ottavan kaulaa nihkeästi perässä taapertaviin keskustaan ja SDP:hen.
Yksi selvä syy puolueen menestykseen on se, että kärjessä huseeraavat näyttävät, kansan positiivisiksi mieltämät vetävät henkilöt, kuten puheenjohtaja Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja presidenttikeskustelun vahva nimi, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö.
Valtio-opin dosentti Pertti Timonen Tampereen yliopistosta sanoo, että kokoomuksen ministerit edustavat uutta sukupolvea, ja heistä välittyy tekemisen meininki.
"Mistä sosiaalidemokraatit etsivät alle nelikymppiset, uskottavat ministerit, jos SDP pääsee hallitukseen ensi kerralla?", hän kysyy.
Myös keskustalla on ministereinä suhteellisen tuoreita kasvoja, kuten Mari Kiviniemi, Paula Lehtomäki ja Anu Vehviläinen. Jostakin syystä he eivät ole saaneet Timosen mukaan vastaavanlaista huomiota kuin kokoomuskollegat. Pääministeri Matti Vanhasen ja koko hallituksen kannatus on kuitenkin pysynyt hyvänä.
Kokoomus on hyötynyt yhteiskuntarakenteen muutoksesta pitkän ajan kuluessa. "On tullut koko ajan lisää sellaisia ammatteja, joiden edustajat ovat kokoomuksen potentiaalista äänestäjäkuntaa. Rasvanahkatyöläisten osuus vähenee koko ajan", Timonen arvelee.
Muutos on vienyt äänestäjiä vasemmistopuolueilta, erityisesti SDP:ltä.
Räksypolitiikka
ei tehonnut
Kokoomus elää ehkä suurimman menestyksen aikaa juuri nyt. Sodanjälkeisenä aikana puolueen toiminta on ollut melkoista kujanjuoksua. Kansakunnan muistissa on pitkä kausi vuoteen 1987 saakka, jolloin puolue ei päässyt hallitukseen ajoittaisista vaalivoitoistaan huolimatta.
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen sanoo, että puolue todellakin oli menneinä vuosina pilakuvansa, kypäräpäisen papin, mukainen konservatiivisuuden perikuva. Nykyinen menestys ilmentää tapahtunutta suurta muutosta.
Edellisen taantuman ja laman seurauksena SDP:n
kannatus lähti kovaan nousuun. Talouskriisin taituttua taantumaksi voimasuhteissa ei ole ainakaan vielä näkynyt muutoksia samaan suuntaan.
Timonen sanoo, että kokoomuksen politiikka hallituksessa ei ole ollut kovin oikeistolaista.
"Juuri tästä syystä vasemmisto-opposition niin sanottu räksypolitiikka ei pure. Sen vaihtoehto ei ole ilmeinen. Kova testi on, miten mahdollinen lama tulee puremaan eri ammattiryhmiin. Varsinkin, kun kokoomuksella on valtiovarainministeriö", Timonen pohtii.
Perussuomalaisten kannatus on myös noussut viime aikoina. Puolueen vauhti saattaa kiihtyä entisestään huonojen aikojen iskiessä. Vastaavanlaisia ilmiöitä on nähty muualla Euroopassa.
"Vasemmiston heikko oppositiopolitiikka sataa nyt perussuomalaisten laariin, ja tämä trendi saattaa voimistua. Aikoinaan SMP saavutti kymmenen prosentin kannatuslukuja, eikä sellainen olisi kummallista perussuomalaisillekaan", Timonen sanoo.
Karvonen sanoo, että demareiden politiikka ei katsonut riittävästi eteenpäin puheenjohtaja Eero Heinäluoman aikana, eikä Jutta Urpilainen ainakaan vielä ole vakuuttanut.
Matti Vanhasen toimitusjohtajamainen tapa ole ei viehättänyt äänestäjiä, eikä puolue ole saanut kaupungeista uusia kannattajia.