Kaksi vuotta sitten päättyneen Raahen kylien kehittämishankkeen myötävaikutuksella syntynyt maatalouden liitännäiselinkeino on käynyt kalliiksi raahelaiselle karjatilalle. Matti ja Eila Liimataisen mukaan tilan sivuelinkeinoksi suunniteltu matkailuyritys vaikeuttaa jo pääelinkeinon harjoittamista, kun matkailuyrityksen investoinnit ovat nielleet kaikki rahat eikä odotettuja tuloja ole saatukaan.
Liimataiset lähtivät toteuttamaan tilansa yhteyteen kalastus- ja vaellusmatkailuyritystä ja kompostorilaitosta siinä uskossa, että kylien kehittämisprojektissa suunniteltu moottorikelkkareitistö merkitään kulkemaan heidän matkailukohteidensa kautta.
Reitistön rakentaminen on kuitenkin edelleen kesken, ja se on aiheuttanut Liimataisille toimeentulomenetyksiä.
"Olemme investoineet kohteisiin noin 800 000 markkaa. Lisäksi siihen on laskettava muut vahingot ja ansionmenetykset päälle. Se on yksityiselle ihmiselle liian suuri sijoitus", Matti Liimatainen sanoo.
Erilaisia yhteiskunnan tukia he ovat saaneet hankkeisiinsa noin 400 000 markan edestä.
Liimataiset ovat toteuttaneet oletetun moottorikelkkareitistön varrelle kaksi kalankasvatusallasta sekä kaksi mökkiä, kodan ja muita rakennelmia. Lisäksi he ovat rakentaneet kompostorilaitoksen ja viiden kilometrin verran tietä, josta Matti Liimataisen mukaan on nyt suurempi hyöty muille kuin heille itselleen.
Yrittäjä harkitsee korvausvaatimusta
Liimataisten matkailutoimintaa varten rakentamat kohteet ovat olleet käyttövalmiina vuodesta 2000 lähtien, mutta tuloja niistä ei ole toistaiseksi tullut. He katsovat sen johtuvan siitä, että kaikki kylien kehittämishankkeessa mukana olleet osapuolet eivät ole pitäneet kiinni omista sitoumuksistaan.
"Me olemme varoittava esimerkki tällaisista hankkeista. Minä olen vahvasti sitä mieltä, että muidenkin osapuolten kuin yrittäjän pitäisi kantaa vastuunsa loppuun saakka", Matti Liimatainen pohtii.
Liimataiset kokevat tulleensa petetyiksi ja joutuneensa kaksinaamaisen pelin uhriksi. He ovat kannelleet asiasta Oulun lääninhallitukselle ja pyytäneet lääninhallitusta selvittämään Raahen kaupunginhallituksen toimintaa.
Kaupunginhallituksen mielestä sillä ei ole osuutta siihen, että Liimataisten omat yritykset ja projektit eivät ilmeisesti ole onnistuneet halutulla tavalla. Lääninhallituksen mielestä kantelu ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Myöhemmin Liimataiset ovat kannelleet asiasta myös valtioneuvoston oikeuskanslerille. He harkitsevat ansionmenetyksistä korvausvaatimuksen tekemistä Raahen kaupungille.
Kaupunginhallitus on marraskuussa 2000 päättänyt osallistua kelkkareitistön suunnitteluun ja rakentamiseen sekä sitoutumaan reitin pitäjäksi, jos valtio myöntää hankkeelle riittävän rahoituksen. Raahen kaupungin alueiden hoidosta vastaava maanmittausteknikko Lauri Väisänen huomauttaa, että kaupunki ei ole missään vaiheessa luvannut lähteä yksin suunnittelemaan ja toteuttamaan moottorikelkkareitistöä. Sen sijaan kaupunki on päättänyt osallistua seudullisen reitistön suunnitteluun ja toteuttamiseen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla.
"Seudullinen reitistö ei ole kuitenkaan edennyt, koska ympäristökeskuksella ei ole ollut henkilöitä eikä resursseja sen tekemiseen", hän sanoo.
Maanomistajat
reitistön jarruna
Raahen kylien kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) korostaa, että kaupunki ei edes pysty lupaamaan reitin rakentamista, vaan se on maanomistajien asia. Kerola kertoo yrittäneensä itsekin edistää asiaa neuvottelemalla vastahankaan asettuneiden maanomistajien kanssa.
"On tiettyjä maanomistajia, joilla on huonoja kokemuksia tällaisista asioista tai sitten heillä on se periaate, että he eivät halua luovuttaa maitaan tällaiseen tarkoitukseen, mitä minä en henkilökohtaisesti kyllä ymmärrä", toteaa Kerola.
Hänen mielestään reitistön rakentamatta jääminen ei ole rahallinen kysymys, vaan johtuu lupa-asioista. Kaupungin tavoitteena on ollut matkailuhankkeita palveleva kelkkareitti.
Lauri Väisänen myöntää, että reitistöä ei ole voitu toteuttaa ajatellulla tavalla. Hän sanoo, että ensi talveksikaan ei ole luvassa sellaista reittiä, joka kulkisi Piehingin sydänmaalla sijaitsevien Liimataisten matkailukohteiden kautta edelleen Pyhäjoen ja Vihannin kuntien puolelle.
"Asiassa on yritetty edetä vapaaehtoisen sopimisen tietä, mutta aina se on tökännyt lähinnä yksittäisiin maanomistajiin."