Pohjois-Pohjanmaan maakunnan karjatalousalue löytyy etelästä, Kalajokilaaksosta. Lähes puolet Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tänä vuonna myöntämistä perusmaatalouden investointiavustuksista on mennyt Kalajoki-Haapajärvi-akselille, kun asiaa mitataan kappale- tai euromääräisesti.
Vireillä olevistakin hakemuksista puolet on syyskuun alkupuoliskon tilanteen mukaan suunnattu Kalajokilaaksoon. Rahoitusylitarkastaja Mikko Kangas Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen Ylivieskan toimipisteestä uskoo, että hakemuksia tulee vielä reippaasti - varsinkin syksyn salaoja- ja ensi vuoden navettajainvestointeja koskien.
"Lopulliset summat riippuvat siitä, millaisia hankkeita on tulossa. Jos tulee isoja ja uusia laitoksia, kustannukset nousevat helposti. Usein haettu avustusmäärä on isompi kuin myönnetty määrä", Kangas kertoo.
Suoranaisten vertailujen tekeminen edellisvuosiin on siten vaikeaa, jopa mahdotonta.
"Karkea kouratuntumani kuitenkin on, että samaa tahtia mennään. Ainakaan toistaiseksi ei olla menossa alaspäin."
Hakemukset joutuvat
jonottamaan
Investointihakemusten käsittely kestää TE-keskuksissa aikansa. Viime vuonna tilannetta jarruttivat eri säädökset, joten silloin hakemuksia pääsi väsäämään vasta toukokuussa. Jonojen purku on menossa tämän vuoden huhtikuun hakemusten kohdalla.
"Syystä tai toisesta on vuodenvaihteessa aina aikamoinen nippu käsittelemättömiä hakemuksia, jotka siirtyvät seuraavan vuoden puolelle. Joko rahat loppuvat kesken tai sitten säädösmuutosten takia", Kangas sanoo.
Kalajokilaakson alueelle on myönnetty esimerkiksi 21 lypsykarjanavetalle avustusta. Vireillä on 18 vastaavaa hanketta. Koko Pohjois-Pohjanmaalla lukemat ovat 55 ja 43 navettaa.
"Maidontuotantoon on kovastikin vielä uskoa. Tasainen tahti rakentamisessa jatkuu."
Kalajokilaaksossa on lihakarjanavetoilla vetovoimaa, sillä niitä on suunnitteilla viisi nyt käsiteltyä määrää enemmän. Kankaan mukaan emolehmätuotanto nostaa jatkossa vielä enemmän päätään. Sikaloidenkin määrään on tulossa parin pykälän nousu.
TE-keskus myönsi 12 kohteeseen, jotka koskivat tilanpidon aloittamista Kalajokilaaksossa, avustuksen.
"Toimiville tiloille on vielä löytynyt aika helposti jatkaja. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin luopumisiässä, joten on arvoitus, löytyykö sukupolvenvaihdoksiin tulevaisuudessa jatkajia", Kangas muistuttaa.
Miljoonia kiintiö-
litroja kaupan
Lehmät lypsävät lakeuksien loisteessa entistä paremmin, sillä vaikka lypsykarjatilojen määrä on pudonnut MTK Keski-Pohjanmaan alueella, maidontuotanto on pysynyt jotakuinkin samoissa lukemissa. Syynä ovat keskituotoksen nousu ja karjatilojen yksikkökokojen kasvu.
Maitokiintiöitä myydään puolivuosittain. Puolet kaikista kiintiöistä kaupataan suoraan viljelijältä toiselle, puolet hallinnon kautta. Mikko Kangas laskee, että hallinnolla on tällä hetkellä myytävänä reilut kaksi miljoonaa kiintiölitraa. Halukkaita ostajia on kymmenkertaisesti.
"Koko C2-tukialueella voi ostaa kiintiöitä. Jos esimerkiksi täkäläinen maanviljelijä ostaa kiintiöitä Pohjois-Karjalasta, jää hallinnon osuus sinne myytäväksi. Ja tietenkin toisinpäin, mutta täällä on kiintiöillä kovempi kysyntä", Kangas tietää.
Kiintiöiden keskihinta on pyörinyt 42 sentin tienoilla, mutta vaihteluväliä on ollut 30-50 senttiin.