Näkemykset hyvästä asuinalueesta ovat osaksi makuasioita, mutta on myös perustekijöitä, joista viihtyisyys syntyy. Oulun Karjasilta kerää asuinpaikkana kiitosta. Sellaisia alueita ei kuitenkaan enää maahan nouse.
Perjantaina julkistettiin tulos nettiäänestyksessä, jossa kansalaiset pääsivät kertomaan näkemyksensä vuoden parhaasta asuinalueesta. Äänestyksen voitti Oulun Karjasilta, pian seitsemän vuosikymmenen ikäinen kaupunginosa parin kilometrin päässä keskustasta.
Äänestys liittyi tv-ohjelmaan, ja luultavasti jokaisella ehdolla olleella alueella väkeä kannustettiin äänestämään omaa kotikulmaa. Lopputulosta ei kuitenkaan kannata tämän takia kyseenalaistaa. Tulos kertoo paljon siitä, millaista asuinaluetta suomalaiset pitävät viihtyisänä ja tavoittelemisen arvoisena.
Äänestyksen tuloksesta kannattaa Oulussa iloita muidenkin kuin karjasiltalaisten talonomistajien.
Karjasillan arvostus syntyy epäilemättä useasta tekijästä. Alue sijaitsee lähellä keskeisiä palveluita mutta on kaupungin hälinästä erillään. Kun kauppoihin ja muille asioille pääsee kävellen tai polkupyörällä, autoliikennettäkin on vähemmän.
Aluetta voi sanoa jopa vehmaaksi, koska puusto on suurta ja vanhaa, ja puutarhatontit yleensä hyvin hoidettuja.
Karjasillalla on myös "tarina", joista nykyään puhutaan. Alue alkoi nousta sotavuosina, kun oli pulaa miehistä, rahasta ja tarvikkeista. Moni alueen asukas pystyy kertomaan, miten hänen kotinsa rakentajaperhe kaivoi lapioilla perustusmontun tai hakkasi vanhoja nauloja suoriksi, kun uusia ei ollut taloa varten varaa ostaa. Alue oli raskaan työn raatajien kotikulmaa, jossa asuttiin ahtaasti.
Moni alueelle muuttava kuuluu tätä nykyä tulonnauttijoiden vauraampaan puoliskoon. Edelleenkään Karjasiltaan ei silti ole jämähtänyt eliittialueen leimaa. Neljäsosa alueen asukkaista asuu kerrostaloissa, moni yhden tai kahden hengen talouksissa.
Kilpailun tulosta kommentoinut raati nosti esiin yhden Karjasillan perusaineksista, rintamamiestalot. Yksinkertainen perusmalli on osoittautunut hämmästyttävän kestäväksi ja muunneltavaksi. Kaupungin viranhaltijat ovat Oulussa myös muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta pitäneet huolen siitä, ettei alueen ilmettä ole saanut turmella ympäristöön sopimattomilla rakentamisen muotioikuilla.
Se, että Karjasillan kaltainen alue kiehtoo niin suurta osaa suomalaisista, herättää kysymyksiä tämänhetkisestä rakentamistavoista.
Karjasilta ja monet muut ennen viime sotia tai pian niiden jälkeen nousseista asuinalueista ovat ilmeeltään hyvin yhtenäisiä: perusratkaisultaan melko tarkasti samanlaisia taloja yhden tai useamman korttelin alueella. Joku pitää näitä katunäkyviä yksitoikkoisina, moni taas rytmikkäänä ja silmää miellyttävänä.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana uusia pientaloalueita on meillä saanut rakentaa paljon väljempien rakentamismääräysten pohjalta. Sen seuraus on ollut, että talokuvastojen yksilöllisiksi ylistettyjen mallien pohjalta maahan on syntynyt lukuisia ilmeeltään epäyhtenäisiä ja jopa sekavia asuinalueita. Persoonallisuuden tavoittelu on isommassa mittakaavassa muuttunut persoonattomuudeksi.
Näkemykset viihtyisästä asuinalueesta ovat pitkälle kommentoijan silmässä ja mielessä. Yksilöllisyyttä korostavalta aikakaudelta ei taida olla paluuta entiseen. Kiistaton ristiriita on silti siinä, ettei maahan enää nouse sellaisia alueita, joita niin moni pitää tavoittelemisen arvoisena.