Nelisen kuukautta Karjalan tasavallan päämiehen paikalla istunut Andrei Nelidov kertoi Oulun-vierailullaan tällä viikolla, että Karjala tahtoo kehittää yhteistyötä etenkin energia-alalla Suomen kanssa.
Näin talven kynnyksellä Karjalan johtaja ilmaisi huolensa lämmön turvaamisesta niin Karjalan kaupunkien kuin maaseudunkin asukkaille.
Nelidovin terveisiä ensimmäisellä Oulun-vierailullaan kuunneltiin herkällä korvalla, sillä onhan Pohjois-Suomi mitä luontevin yhteistyökumppani Venäjän Karjalan kanssa. Lähialueyhteistyöllä kun on juuret jo parin vuosikymmenen ajalta.
Mitä pidemmälle Venäjä kulkee kohti markkinatalouden normaaleja pelisääntöjä, sitä parempia tuloksia tästä yhteistyöstä on odotettavissa. Näihin päiviin saakka monet byrokraattiset esteet ja Venäjän infrastruktuurin kehittymättömyys ovat hidastaneet kaupankäyntiä.
Karjala on niitä Venäjän alueita, jotka ovat varsin vähän päässeet nauttimaan neuvostoajan jälkeisestä vaurastumisesta verrattuna esimerkiksi Pietariin, Moskovasta puhumattakaan.
Vaikka Karjala on väkeä menettävää ja siinä suhteessa taantuvaa aluetta, talouden eteenpäinmenon merkkejä on havaittavissa selvästi ainakin pääkaupungissa Petroskoissa ja muutamissa muissa suuremmissa asutuskeskuksissa.
Mahdollisuuksia kaupan laajentamiselle on vaikka millä mitalla. Nelidovin kiinnostus energia-alan yhteistyöhön on kuvaava esimerkki. Myös monet muut perusinfrastruktuurin alueet vaativat Karjalassa kohentamista.
Puhutaan sitten teistä, vesi- ja viemäriverkostoista tai talonrakentamisesta, suomalaisilla olisi paljon annettavaa näillä alueilla.
Venäjällä on yhä äänekkäämmin puhuttu modernisaation välttämättömyydestä. Venäjä ei halua olla tulevaisuudessa vain raaka-aineen tuottajan asemassa, missä se pitkälti on ollut. Mutta iso laiva käänny hitaasti. Menee aikansa ennen kuin modernisaatio on ulotettu läpi laajan maan. Tämän toteuttamiseen venäläiset hakevat apua muilta mailta.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat nyt paremmat kuin ehkä koskaan. Maiden välillä ei ole ideologisia jännitteitä, ja kumpikin vannoo markkinatalouden nimiin. Myös Venäjä on asettanut tavoitteekseen demokratian, vaikka on siinä vielä harjoitteluvaiheessa.
Venäjä muuttuu. Jos katsoo Pietaria ja Moskovaa sekä joitakin aluekeskuksia, muutoksen voi havaita olleen suorastaan käsin kosketeltavaa. Muut alueet tulevat perässä mikä milläkin vauhdilla. Jotkin syrjäseudut taantuvat, mutta vastaavasti aluekeskukset tulevat voimaan paremmin.
Vaikka Suomella ei ole mitään itsestään selvää etulyöntiasemaa Venäjällä, Suomella on vanhastaan hyvä maine itärajan takana. Se kannattaa muistaa, ja sitä kannattaa käyttää hyväksi.
Yhteistyö ei kehity tekemättä mitään. Joka tapauksessa hereillä kannattaa olla, sillä elleivät suomalaiset toimi lähialueensa tuntumassa, löytyy sinne tekijöitä muista maista.