Karjalan tasavallan tunnetuimpiin liikemiehiin lukeutuva Igor Zototshkin on kovan ja totisen paikan edessä. Uuden tiedotus- ja suhdetoimintaministeriön ykkösmiehenä hänen odotetaan puunaavan tasavallan julkikuvaa myös sijoittajia kiinnostavaksi.
Pääministeri Sergei Katanandovin sisäpiiriin lukeutuvan Zototshkinin tehtävä ei ole helpoimmasta päästä.
Tähän saakka venäläinen raha ei ole juuri tehnyt pesää tasavallan talouteen. Ei se ole pahemmin kiinnostanut myöskään läntisiä sijoittajia.
Zototshkin sanoo suurimman syyn sijoittajien nihkeyteen löytyvän Venäjän edelleen epävakaasta ja ennakoimattomasta lainsäädännöstä.
"He edellyttävät varmuutta ja ennustettavuutta", hän sanoo.
Toki poikkeuksiakin löytyy. Zototshkin kertoo ylpeänä petroskoilaisesta lihanjalostuslaitoksesta. Vielä runsas vuosi sitten sen tuotanto oli ainoastaan viisi tonnia kuukaudessa. Nyt se tuottaa samassa ajassa 250 tonnia.
"Yritykseen saatiin houkuteltua moskovalaista rahaa, ja tässä on tulos. Tuotanto on moninkymmenkertaistunut", hän sanoo.
Alkusyksystä yrityksen tuotteita palkittiin suurilla alan messuilla Pietarissa. Karjalalle se oli merkkitapaus ja osoitus siitä, että osaamista löytyy.
Karjalan johto on jo pitemmän aikaa narissut, että tasavallasta luodaan varsinkin suomalaismediassa vain ja ainoastaan jonkinlaisen luuserin kuvaa. Zototshkin ei sano asiaa näin suoraan. Ministeri Zototshkinkertoo esimerkin.
"Ruotsalaisen metsäteollisuusyrityksen, Assidomänin vaikeuksista Segezassa kirjoitettiin aikanaan paljon teilläkin. Näiden artikkeleiden kielteiset vaikutukset heijastuivat pitkään ja moniaalle. Epäonnistumisen syyt eivät kuitenkaan olleet välttämättä niin yksinkertaiset kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää", hän sanoo.
Assidomän sijoitti viime vuosikymmenen lopulla satoja tuhansia euroja Segezan sellu- ja paperikombinaattiin, mutta joutui lopulta luopumaan koko yrityksestä. Ruotsalaiset perustelivat luopumistaan Venäjän ja erityisesti Karjalan torjuvalla asenteella ja yrityskielteisellä ilmapiirillä.
Karjalassa taas sanotaan, että ruotsalaiset halusivat ainoastaan ostaa kilpailijansa pois markkinoilta, ja siksi hanke piti estää.
Zototshkin ei malta olla kehaisematta, että säkkituotantoon erikoistunut segezalaistehdas on nykyään yksi Karjalan menestyvimmistä yrityksistä, jonka tuotanto kattaa liki kolmanneksen koko Venäjän paperisäkkituotannosta. Tehtaan modernisoinnissa ja monissa laajennuksissa on käytetty hyväksi myös suomalaisosaamista.
Tilanne kohentunut
Zototshkin kehottaa katselemaan muutenkin avoimesti ympärille. Viime vuodet ovat hänen mielestään tuoneet mukanaan paljon myönteistä.
"Ajatellaanpa esimerkiksi pääteitämme. Ne ovat kohentuneet merkittävästi", hän sanoo.
Matkailuun satsaavalle tasavallalle teiden kuntoon saaminen onkin välttämätöntä. Zototshkinin mukaan myös muihin matkailua palveleviin rakenteisiin kiinnitetään lähivuosina huomiota.
"Ne vaativat investointeja, mutta niitä on turha odottaa ensimmäiseksi ulkopuolisilta. Ensin on katsottava, mitä omista taskuista löytyy", hän sanoo.
Hänen mielestään on käsittämätöntä, että esimerkiksi suomalaismatkailijoiden jättämän ostosrahan vaikutukset eivät juuri näy rajan pinnassa.
"Pelkästään Värtsilässä rajan ylittää vuosittain useampi satatuhatta autoa. Ne tankataan teille halvalla bensallamme. Lisäksi matkailijat ostavat poikkeuksetta votkaa ja tupakkaa ja muita tuotteita. Mutta mitä näillä rahoilla on saatu aikaan, missä tämä raha näkyy", Zototshkin kysyy.
Järjestöt mukaan
Imagon kohentamisen lisäksi uuden ministeriön tehtävänä on pitää yhteyttä paikalliseen mediaan ja kansalaisjärjestöihin.
Zototshkin kiistää, että tavoitteena on suitsiminen ja valvominen.
"Vuorovaikutuksen lisääminen niiden ja hallinnon välillä on tarpeellista kun rakennamme omaa kansalaisyhteiskuntaamme", hän sanoo.
Karjalassa on rekisteröityjä kansalaisjärjestöjä jo runsaat 1 500. Useilla niistä on yhteyksiä myös suomalaisiin järjestöihin. Rajat ylittävää kansalaistoimintaa tuetaan muun muassa EU:n varoin.
Tasavallassa ilmestyy erilaisia lehtiä ja muita julkaisuja yli 150. Zototshkin pitää määrää suurena ja joukkoa kirjavana.
"Meidän tehtävämme ei ole puuttua niiden sisältöön. Se ei ole edes mahdollista. Lainsäädäntömme ei tunne ennakkosensuuria", hän sanoo.