Kar­ja­lan hau­taus­maat yhä ongelma naa­pu­ri­mai­den välillä

Vanhojen suomalaishautausmaiden rekisteröiminen muinaismuistoalueiksi tai muistolehdoiksi ei onnistu ilman Venäjän ja Suomen valtioiden välistä sopimusta. Tosin valtiosopimuskaan ei ole taannut sitä, että suomalaiset olisivat voineet viedä muistoristejä ilman tulliongelmia rajan takana oleville sankarihaudoille.

Puutarhaneuvos Reima Karetie on ollut mukana kunnostamassa Sortavalan vanhaa suomalaista hautaa 20 vuotta. Omat sukujuuret ovat vanhassa Sortavalan maalaiskunnassa.
Puutarhaneuvos Reima Karetie on ollut mukana kunnostamassa Sortavalan vanhaa suomalaista hautaa 20 vuotta. Omat sukujuuret ovat vanhassa Sortavalan maalaiskunnassa.

Vanhojen suomalaishautausmaiden rekisteröiminen muinaismuistoalueiksi tai muistolehdoiksi ei onnistu ilman Venäjän ja Suomen valtioiden välistä sopimusta. Tosin valtiosopimuskaan ei ole taannut sitä, että suomalaiset olisivat voineet viedä muistoristejä ilman tulliongelmia rajan takana oleville sankarihaudoille.

"Ongelmana on se, ettei sankarihautausmaista ole virallista, molempien osapuolten hyväksymää luetteloa liitteenä. Jos ei ole luetteloa, ei ole käytännössä sopimustakaan", tulkitsee vuonna 1992 voimaan tullutta asiakirjaa historian professori Juri Kilin Petroskoin yliopistosta.

Esimerkiksi Suojärven sankarihautausmaalle suomalaisten puuhaamat muistoristit juuttuivat äskettäin Värtsilän tulliin.

Tunnettu sotahistorioitsija Juri Kilin sanoo, että Venäjällä ainoa oikeutettu organisaatio ratkomaan sankarihautoihin liittyviä ongelmia on moskovalainen "Vojennyje memorialy", jolla on yksi yhteysmies Pietarissa.

"Suomalaisten olisi oltava yhteydessä tähän järjestöön, joka tarkistaa asian omasta luettelostaan. Jos hautausmaa kuuluu luetteloon, järjestö on yhteydessä tulliin ja ongelma voidaan ratkaista", Kilin neuvoo.


Professori Juri Kilinin
mukaan ongelma saataisiin päiväjärjestyksestä, jos Karjalan tasavalta tekisi luettelon virallistamisesta aloitteen. Koska valtioiden välillä on jo sopimus sankarihautojen kunnioittamisesta, duuman säätämää lakia ei enää tarvita.

Kilin sanoo, että vanhat suomalaiset siviilihautausmaat ovat sankarihautausmaita monimutkaisempi asia. Niitä on Karjalassa ja Leningradin oblastissa Karjalan Liiton teettämän selvityksen mukaan yli 200.

"Suomalaisia vanhoja siviilihautausmaita ei tunneta Venäjällä nimenomaan hautausmaina. Niihin ei kuitenkaan saa koskea eikä alueita voi käytännössä myydä. Hautojen häpäisykin on rangaistava teko", Kilin sanoo.


Kilinin mukaan
statuksen muuttaminen onnistuu vain valtioiden välisellä sopimuksella, joka duuman on vahvistettava. Prosessi on ollut vireillä syksystä 2007, mutta Venäjän ulkoministeriö siirsi asian Karjalan tasavallalle ja Leningradin oblastille, Suomen ulkoministeriö taas opetusministeriölle.

Suomalaiset talkoolaiset ovat siistineet pahoin ränsistymään päässyttä Sortavalan vanhaa suomalaista hautausmaata jo 20 vuotta Karjalan Liiton organisoimilla talkoomatkoilla. Viime aikoina Sortavalan kaupunki on ottanut hautausmaasta hoitovastuuta.


"Olen talkoissa
nyt kahdettakymmenettä kertaa. Miljöö on sama mutta roskien määrä on talkoovuosien aikana vähentynyt", iloitsee joensuulainen puutarhaneuvos Reima Karetie.

Sortavalan kaupunki teettää parhaillaan hautausmaan kunnostussuunnitelmaa, joka tarvitaan hautausmaan rekisteröimiseksi muistolehdoksi.

"Olemme halukkaita yhteistyöhön ja avoimia kaikille hyville ideoille. Haluamme että vanhasta hautausmaasta tulee koko kaupungin ylpeys", sanoo Sortavalan kaupunginjohtaja Nikolai Zajats.