Vaikka sodan aikaan Karjalasta evakkoon tulleet ovat jo iäkkäitä, elää karjalainen kulttuuri viriilinä nuorempien sukupolvien käsissä. Perinteet kulkeutuvat eteenpäin isältä pojalle ja houkuttelevat mukaan myös uusia jäseniä.
Sirpa Karjalainen on ollut Karjalaseura-aktiivi lapsesta saakka. "Mummoni on kotoisin Jaakkimasta. Vanhemmat olivat aktiivisia seuran jäseniä, vaikka olivatkin syntyjään täältä pohjoisesta. Heidän mukanaan kuljin toiminnassa mukana."
Karjalainen kulki nuorena Karjalaseuran tanhuryhmissä ja urheilutapahtumissa. "Opiskelujen aikaan harrastukset jäivät taka-alalle, mutta oman lapsen saamisen jälkeen tulin taas mukaan."
Hauskana sattumana tuli nimeksi avioliiton myötä Karjalainen. Valintaperusteeksi Karjalainen ei sitä kuitenkaan myönnä.
Nyt perinteet kulkevat myös seuraavalle sukupolvelle, kun kymmenvuotias Arttu Karjalainen kulkee äitinsä mukana tapahtumissa. Äidin mukaan pojalla ei ole vaihtoehtoja, mutta ei poika pistä mukana oloa pahakseen."Parasta tapahtumissa on onkikilpailut, joissa olen ollut monta kertaa mukana", Arttu Karjalainen toteaa.
Se, että juuret ovat Karjalassa, saa enemmän merkitystä iän myötä. "Se ei ole joka päivä mielessä, mutta tulee sitä mietittyä", Sirpa Karjalainen toteaa. Puheliaisuutensa ja vilkkautensa hän arvelee olevan karjalaista perintöä.
Karjalaisuuden Karjalainen arvioi myös muuttuneen vuosien varrella. "Sotien jälkeen asiasta ei juuri puhuttu. Kipeistä tapahtumista on kuitenkin jo kaksi sukupolvea aikaa, ja nykyisin karjalaisia sukujuuria kannetaan rinta rottingilla."
Ruualla tärkeä sija
Ruoka-alan ammattilaisena ja Pohjolan piirin naistoimikunnan puheenjohtajana Karjalainen vastaa usein siitä, että ruoka-asiat ovat tapahtumissa kunnossa. Sen hän tekee tulevana viikonloppunakin. Syöminen ja ruokaperinteet ovatkin hyvin tärkeitä karjalaisissa juhlissa.
"Lauantaina on luvassa myös karjalanpiirakkakilpailut. Karjalaisuuttahan viedään usein eteen päin nimen oman piirakoiden avulla. Niillä karjalaista kulttuuria tarjoillaan myös EU:ssa", Karjalainen toteaa.
Myös karjalaisen kyykkäpelin suosio on kasvussa.
"Laskemme usein leikkiä, että siitä on tullut eliittipeli. Sitä saa pelata, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan."
Nykypäivän Karjalaiset kesäjuhlat ovat nykypäivänä erityisesti kulttuuritapahtumia. Parasta niissä on Karjalaisen mielestä sosiaalinen kanssakäyminen eri-ikäisten ihmisten kanssa. "On rikkaus, että nuoret, vanhat ja vielä vanhemmat toimivat yhdessä."
Nuoret ovat juhlissa vahvasti esillä. "Heille on karjalanpiirakkakisassakin omat sarjansa. Näin halutaan toteuttaa tavoitetta, että myös nuoret osaisivat niitä leipoa", Sirpa Karjalainen kertoo.
Lapsille nuorille järjestetään myös muuta toimintaa. Lauantain kesäjuhlissa on luvassa esimerkiksi puuhatupa, pihaleikkejä, työpajoja ja disko.
Nykyään Karjalaseuran toiminta keskittyykin aktiviteettien keksimiseen. Nuoria halutaan houkutella toimintaan mukaan, eikä heille riitä tarinaillat kerran viikossa.