Pääkirjoitus

Kar­ja­lai­suus elää yhä vahvana

Ensi syksynä tulee kuluneeksi jo 68 vuotta siitä, kun karjalaiset joutuivat talvisodan alkaessa jättämään kotiseutunsa Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella.

Ensi syksynä tulee kuluneeksi jo 68 vuotta siitä, kun karjalaiset joutuivat talvisodan alkaessa jättämään kotiseutunsa Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella. Jatkosodan alkuvaiheessa useimmat evakot ehtivät palata muutamaksi vuodeksi kotiin, mutta sodan lopulla oli edessä toinen, lopullinen lähtö kohti uusia asuinsijoja. Karjalaiset olivat ylivoimaisesti suurin joukko siitä luovutettujen alueiden noin 400 000 suomalaisesta, jotka sota hajotti eri puolille Suomea.

Vaikka menetetyllä alueella eläneiden sukupolvi käy Suomessa vuosi vuodelta pienemmäksi, elää karjalaisuus edelleen hämmästyttävän vahvana eri puolilla maata. Siitä todistavat myös tänään Oulussa alkavat valtakunnalliset karjalaisten kesäjuhlat. Niillä käy vuosittain tuhansia karjalaisia ja karjalaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kaikkialta Suomesta mutta myös ulkomailta -- saman karjalaisen heimon väkeähän elää edelleen myös Venäjällä.

Vanhimmat nyt elossa olevat siirtokarjalaiset olivat evakkoon lähdön aikoihin nuoria aikuisia. Nyt heidän lastenlapsillaan on jo lapsia. Tuolle nuorimmalle sukupolvelle kertomukset elämästä Karjalasta ja evakkomatkoista ovat muuttuneet kaukaiseen maailmaan liittyviksi ikäihmisten tarinoiksi. Jo pitkään onkin esitetty arveluja karjalaisuuden katoamisesta Suomesta. Pakeneehan aika, jolloin luovutetut alueet vielä kuuluivat Suomeen, vääjäämättä kohti historiaa.

Se että nuori sukupolvi ei syty omien juurtensa etsintään, on kuitenkin yleismaailmallista. Hyvin usein kiinnostus omaan sukuun ja sen historiaan herää hiukan vanhemmalla iällä, kun ihminen alkaa tarkastella omaa asemaansa sukupolvien ketjussa. Vaikkapa se, että isän, äidin tai isovanhempien syntymäpaikkana lukee esimerkiksi Muolaa, Käkisalmi, Viipuri tai Sortavala, voi herättää monen kysymään, mitä nuo paikat olivat ja miten siellä elettiin.

Nyt koko nykykarjalaisuuden kirjo on kolmen päivän ajan esillä Oulussa. Tarjolla on kevyttä ja vakavaa ohjelmaa, muun muassa keskusteluja, kyykkää ja muuta liikuntaa, piirakkakilpa, musiikkia, hengellistä ohjelmaa ja kaikkein näyttävimpänä sunnuntainen lippukulkue Oulun torilta jäähallin pääjuhlaan Raksilaan.

Pohjois-Suomessa karjalaisen heimot kesäjuhlat ovat harvinainen tapaus. Järjestäjät korostavat, että juhlat eivät ole tarkoitettu vain karjalaisille vaan myös kaikille muille, joita karjalaisuus kiinnostaa. Yhtä laajaa läpileikkausta tästä Suomen heimosta on tuskin lähivuosina tarjolla Oulun seudulla.