Armahdusten sekä armahdusanomusten määrät ovat pudonneet selvästi viime vuosikymmeninä, kertoo sanomalehti Karjalainen.
Kun vuonna 1990 anomuksia tehtiin yli 400, vuonna 2010 niitä tehtiin enää satakunta. Samaten on laskenut armahdettujen määrä: vuonna 2012 aloittanut presidentti Sauli Niinistö on armahtanut yhteensä vain 11 kertaa.
Armahduskäytäntöjä tutkineen tutkija Virpi Anttosen mukaan muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa rangaistusjärjestelmän kehittyminen ja lainsäädännön muutokset.
– Tuomiot ovat myös lieventyneet ja rangaistusten suorittamisen tapoja on monipuolistettu. Tarvetta armahduksille ei samalla tavalla enää ole kuin oli vielä 70-luvulla, Anttonen sanoo.
Esimerkiksi totaalikieltäytyjät voivat nykyisin kärsiä vankeusrangaistuksensa kotiarestina jalkapantavalvonnan avulla. Lisäksi elinkautisvankien vapauttamisratkaisuista suurimman osan tekee nykyään Helsingin hovioikeus.
