Karjala odottaa in­ves­toin­te­ja

Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov patistaa suomalaista metsä- ja muutakin teollisuutta investoimaan Karjalaan. Rahtipula viivästyttää Karjalan oikoradan avaamista.

Sijoittaminen kannattaa. Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov muistuttaa suomalaissijoittajia, että uusien verolakien ansiosta yritysvero kevenee huomattavasti.
Sijoittaminen kannattaa. Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov muistuttaa suomalaissijoittajia, että uusien verolakien ansiosta yritysvero kevenee huomattavasti.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulu

Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov patistaa suomalaista metsä- ja muutakin teollisuutta investoimaan Karjalaan. Hänen mielestään olosuhteet ulkomaisille sijoituksille ovat tasavallassa selvästi kohentuneet viime vuosina.

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla maaherra Eino Siuruaisen vieraana parhaillaan vieraileva Katanandov sanoo, että ensi vuonna voimaan astuvien uusien verolakien ansiosta yritysvero kevenee huomattavasti.

"Suomeen verrattuna se tulee olemaan jopa puolitoista kertaa pienempi", hän sanoo.

Myönteisenä esimerkkinä Katanandov mainitsee Laatokan rannalle Impilahteen parhaillaan rakennettavan Stora Enson sahan. Ensi kesänä tuotantonsa aloittava saha on hänen mielestään näyttö siitä, että Karjalaan voi ja kannattaa sijoittaa.

Venäjän ja Suomen välisen investointisuojan kariutuminen viime keväänä on hänen mielestään sinänsä valitettavaa, mutta sen merkitystä ei saisi korostaa liikaa. "Uskon että tämäkin asia saadaan päiväjärjestykseen."



Puu kallistuu


Venäjän uuden metsäteollisuuden kehittämisohjelman sanoma on Katanandovin mukaan yksinkertainen: Raakapuun viennin sijasta on kehitettävä omaa jalostusta.

Tähän liittyen Venäjällä valmistellaan parhaillaan uusia raakapuun vientitulleja. Jo nyt on selvää, että ne tulevat nousemaan, mutta Katanandov ei osaa sanoa kuinka paljon. Sekin on vielä epäselvää milloin ne astuvat voimaan.

Vastaavasti valmiiden tuotteiden, muun muassa paperin ja sahatavaran tullimaksuja alennetaan.

"Tämä tulee varmasti vähentämään raakapuun vientiä, mutta Suomen ja Karjalan välinen puukauppa tulee tuskin muuttumaan dramaattisesti. Siihen suomalaisten puun ostajien on kuitenkin varauduttava, että he joutuvat maksamaan siitä tulevaisuudessa korkeamman hinnan", hän sanoo.

Hänen mielestään suurempi vaaraa piilee puun maantiekuljetuksissa. Venäjä ja Suomi pääsivät syksyllä pitkän väännön jälkeen sopuun suomalaisrekkojen painorajoituksista. Kyseessä on kuitenkin vain aikalisä, joka päättyy ensi syksynä.

"Kukaan ei osaa sanoa, mitä sen jälkeen tapahtuu. Mikäli tiukemmat rajoitukset tulevat voimaan, puun vienti vaikeutuu huomattavasti. Olen hyvin huolissani siitä", Katanandov sanoo.



Rata kesken


Jo kymmenkunta vuotta rakenteilla ollut Karjalan oikorata Lietmajärveltä Kotskomaan ei ole Katanandovin mukaan vielä täysin valmis tavaraliikenteelle. Radalla tehdään edelleen viimeistelytöitä.

Tarkkaa ajankohtaa radan avaamiselle ei ole Katanandovin mukaan annettu.

"Liikenteen aloittaminen on viivästynyt senkin takia, että rataosuudelle ei ole saatu riittävästi kuljetettavaa", Katanandov sanoo.

Hän sanoo neuvotelleensa asiasta vasta Venäjän rautatieministerin ja Karjalan pelletti Oy:n omistavan Severstalin johdon kanssa.

"Kostamuksen pelletit ovat tässä mielessä avainasemassa. Kunhan niille löytyy riittävästi markkinoita, rata avataan muullekin liikenteelle", Katanandov sanoo.

Seisovasta tilanteesta kertoo sekin, että Lokakuun rautatiet ei ole määritellyt rataosuudelle vielä edes kuljetustariffeja.



Moskova vahvistuu


Moskovan keskusvallan ote alueista on tiukentunut huomattavasti presidentti Vladimir Putinin aikana. Katanandovin mielestä se ei ole kuitenkaan ongelma. Alueilla on edelleen riittävästi liikkumavaraa.

Keskusvallan tietoisella vahvistamisella on Katanandovin meilestä selkeä ja perusteltu syy. Sillä halutaan estää Venäjän pirstoutuminen.

"Minä uskon, että se on kaikkien etu. Ilman vahvaa keskusvaltaa yhtenäisyyden säilyttäminen ei kuitenkaan onnistu", hän sanoo.

Katanandov oli Moskovassa kaksi viikkoa sitten tapahtuneen panttivankikriisin aikana. Hänen mielestään tapahtuma kertoo kaiken siitä mitä terrorismi on.

"Terroristeilla ei ole kansallisuutta He ovat uhka koko ihmiskunnalle", hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä