Meillä suomalaisilla on huumorin saralla oma erityinen ikonimme.
"Pilakuvien Picasson", professori, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (15.10.1920--10.8.1999) kuolemasta tulee tänään maanantaina kuluneeksi kymmenen vuotta.
Useat Karin pilapiirrokset eri vuosikymmeniltä kuvastavat rohkeutta, poliittista riippumattomuutta ja oivaltavasti leikannutta tilanneälyä. Tällaista journalistiikkaa kylmän sodan ajan Suomessa tarvittiinkin ilmapiirin puhdistamiseksi.
Kun Urho Kekkonen pyysi (Karia nimeltä mainitsematta) Neuvostoliitolta anteeksi häpeämätöntä Volgan lautturit -pilakuvaa, kysyi pieni mustahattuinen mies - Karin omakuva - seuraavan aamun lehdessä viattoman näköisenä: "Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?"
Kohukuva kokeili rajoja
Kari Suomalainen osallistui Lontoon maailmannäyttelyyn 1958 pilakuvaparodialla Volgan lautturit, joka mukaili Ilja Repinin samannimistä maalausta.
Kuvassa Itä-Euroopan satelliittivaltiot vetävät lotjaa, jonka kyydissä on Nikita Hrushtshev. Pilakuvassa oli arka aihe, Neuvostoliiton kova kommunistinen pakotuspolitiikka itäblokin maissa. Kylmän sodan aikana USA ja Neuvostoliitto kävivät "varjojen taistelua" pienten valtioiden välityksellä.
Pilakuvasta nousi kansainvälinen sensaatio. Muutamat ulkomaiset järjestöt pyysivät Karilta lupaa asettaa kuva suurennettuna YK:n päämajaa vastapäätä sijainneen rakennuksen seinään! Kari ei kuitenkaan suostunut tähän huomattuaan "sopan kiehuneen yli".
Lopulta Time-lehti teki Karin sensaatiomaisesta pilakuvasta jutun, jossa koko tapausta ja sen vaikutuksia vielä hieman höystettiin tunnelman nostamiseksi.
Journalistinen ura
Nuoruudessaan Kari Suomalainen aloitti opinnot Ateneumin piirustuslinjalla.
Sittemmin sodassa tilannekuvia piirtänyt Kari Suomalainen löysi kansainvälisten esikuvien innoittamana 50-luvulla pilapiirroksista leipäpuunsa Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä.
Päivittäin ilmestyvien sanomalehtipilakuviensa lisäksi Kari julkaisi kymmeniä huumorialbumeja mittavilla painosmäärillä. Hän sai myös monia kansainvälisiä tunnustuksia lähinnä kylmän sodan karrikoinnista.
Poliittisiin pilapiirroksiin erikoistunut Suomalainen teki 42-vuotisen uran Helsingin Sanomien palveluksessa.
Aikaan mahtui jälleenrakennusajan vyönkiristysaika, 60-luvun kansainväliset vaikutteet (sekä itä- että länsiyhteistyö), Kekkosen pääministeri- ja presidenttivuodet sekä viimein Suomen vähittäinen avartuminen länteen.
Erilaisia poliittisia aiheita suosittu pilapiirtäjä lähestyi yllättävistä mutta ennen kaikkea tavallista kaduntallaajaa kiinnostavista näkökulmista.
Viimein Kari lähti HS:sta somaliaiheisesta pilakuvasta syntyneen erimielisyyden vuoksi.
Edelleen käyttötavaraa
Vanhoilla päivillään Kari piirsi pilakuvia moniin paikallislehtiin.
Hänen huumorilleen oli ominaista tavallisia ihmisiä koskettavien teemojen yhdistäminen ajankohtaisiin aiheisiin.
Näin hän onnistui saattelemaan lukijat kädestä pitäen hauskalle mielelle.
Karin albumit ovat edelleen käyttötavaraa kirjastoissa ja fanien käsissä ympäri Suomen.
Professori Suomalaisen tuotanto elää ja voi hyvin myös taiteilijan kuoleman jälkeen. Uusin suomenkielinen pilakuva-albumi on hänen tyttärensä Lilli Earlin toimittama Saunapuhdas Suomi (Otava 2007).
Valkeakosken Sääksmäellä sijaitsevassa Visavuori-museossa on Karin tuotantoa näyttelyin esittelevä Kari-paviljonki.