Ka­ril­le­ajot li­sään­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti

Korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa If Vahinkovakuutusyhtiöstä arvioi, että vahinkojen kasvun taustalla ovat puutteelliset navigointi- ja veneenkäsittelytaidot.

Lyhyttä kesää ei yleensä malteta käyttää veneilytaitojen opetteluun vaan vesille halutaan heti.
Lyhyttä kesää ei yleensä malteta käyttää veneilytaitojen opetteluun vaan vesille halutaan heti.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Suomalaiset karauttavat veneensä karille yhä useammin. Vakuutusyhtiöille ilmoitetut karilleajot lisääntyivät viime kesän aikana 7 prosenttia. Sitä edellisenä kesänä karilleajojen määrä kasvoi peräti 15 prosenttia. 

Korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa If Vahinkovakuutusyhtiöstä arvioi, että vahinkojen kasvun taustalla ovat puutteelliset navigointi- ja veneenkäsittelytaidot.

”Uusien veneilijöiden kokemattomuus on varmasti osasyy vahinkojen kasvuun. Myös satunnaisten veneilijöiden määrä tuntuu kasvavan.”

Vaitomaan mukaan lyhyttä kesää ei yleensä malteta käyttää veneilytaitojen opetteluun vaan vesille halutaan heti. Navigointivirheet, puutteelliset veneenkäsittelytaidot ja sääolosuhteiden yllättävä muuttuminen ovat yleisiä osasyitä karilleajoihin.

Vahinkoja sattuu eniten heinä-elokuussa, jolloin veneilykausi on parhaimmillaan.

Jokaisen vesillä liikkujan pitäisi hallita veneen perustekniikka sekä vesiliikenteen perussäännöt. Venettä pitää osata myös käsitellä poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa. Lisäksi veneestä pitää löytyä kompassi ja ajantasainen kartta, ja niiden avulla täytyy tarvittaessa löytää kotisatamaan.

”Perinteiset navigointitaidot ovat edelleen tarpeellisia vesillä, koska tekniikkaan ei voi aina luottaa. Myös sään ja sääennusteiden aktiivinen seuraaminen vesillä on tärkeää”, Mikko Vaitomaa muistuttaa.

Ilmoita asiavirheestä