Oulun käräjäoikeudessa käsiteltiin keskiviikkona lokakuun lopussa Tornion edustalla karille ajaneen hollantilaisen rahtialuksen M/S Claudian meriselitystä.
Aluksen kapteeni kertoi kuulemisessa oman käsityksensä karilleajon syystä. Kapteenin mukaan aluksen henkilökunta oli tietoinen, että kapealla väylällä oli myöhään illalla ruoppaajia töissä.
Ruoppaajat olivat väistyneet sivuun 109 metriä pitkän aluksen lähestyessä. Kapteenin mielestä aluksen onnettomuus johtui siitä, että ruoppaajien voimakkaat valot häiritsivät aluksen merenkulkulaitteiden valojen näkemistä. Alus ei pysynyt väylällä vaan ajautui ulos reitiltä.
"Nyt odotetaan tapauksen pöytäkirjaa ja analysoidaan meriselitys. Sen jälkeen pohditaan olisiko aluksen pitänyt varautua tilanteeseen etukäteen ja olisiko jotakin muuta ollut tehtävissä", kertoi Merenkulkulaitoksen johtava lakimies Hannu Makkonen.
Tapauksen pöytäkirjan valmistuminen kestää pari viikkoa, jonka jälkeen vaasalainen merenkulun tarkastaja Rainer Dahlblom antaa siitä lausunnon. Lausunnossa Dahlblom ottaa kantaa karilleajon syyhyn sekä arvioi onko onnettomuudessa aihetta syytetoimiin. Lausunto valmistunee ennen joulua. Tapauksen tutkintaa varten on perustettu myös suuronnettomuuksien tutkintalautakunta.
Hannu Makkosen mukaan laiva kärsi karilleajossa pohjaansa mittavia vahinkoja ja on edelleen telakalla. Laiva saadaan liikennöitävään kuntoon joulukuussa. Vakuutusyhtiöt keskustelevat keskenään vahingon korvaamisesta, pöytäkirjojen valmistumisen jälkeen.
Mikä on meriselitys?
Meriselityksen tavoitteena on saada selvyys siihen, mitä on tapahtunut, miten haveri on sattunut ja kuka siitä on vastuussa. Meriselitys ei ole varsinaista oikeudenkäyntiä. Sitä annettaessa käytetään hyväksi erilaista kirjallista aineistoa ja kuullaan aluksen tai alusten päällystöä ja tarpeen mukaan myös muuta miehistöä.
Kirjallista aineistoa ovat esimerkiksi merionnettomuusilmoitus, alusta koskevat tiedot, merikortti, aluksen konepäiväkirja, laivapäiväkirja, miehitystodistus, miehistöluettelo, miehistöä koskevat pätevyyskirjat ja tapahtumia kuvaavat valokuvat.
Meriselitys annetaan esimerkiksi silloin, kun alus on törmännyt toiseen alukseen tai ajanut karille. Meriselitys annetaan yleensä sen paikkakunnan merioikeudelle, jonka tuomiopiirissä haveri on sattunut. Selityksen antaa aluksen päällikkö.
Merioikeusjutuissa on mukana kaksi meriasioihin perehtynyttä asiantuntijaa. He eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon.