Pohjoisen maanpuolustusalueen komentajan, kenraalimajuri Pertti Puontin sihteerinä työskentelevä Katriina Kujasalo löysi kesällä hienon taulun Hiukkavaaran varastotiloista.
Kemissäkin vaikuttaneen jääkärikenraalin ja Mannerheim-ristin ritarin Aarne Blickin (1894-1964) muotokuva tuotiin komentajan huonetta koristamaan.
"Katselin taulua ja ajattelin, että tässäpä näyttävä muotokuva", perustelee Kujasalo tauluvalintaa.
Tarkemmalla tarkastelulla taulu paljastui pilakuvan grand old manin Kari Suomalaisen signeeraamaksi.
Iloa ei himmennä sekään tosiasia, että piirustus on Visavuori-museosäätiön toiminnanjohtajan Juha Myllylän mukaan painettu kopio alkuperäisestä Sotamuseossa sijaitsevasta muotokuvasta.
Kohdetta ei ole piirroksessa esitelty ironisessa sävyssä. Oikeastaan teos on tehty ennen Karin ajautumista pilapiirtäjäksi.
Nuori taiteilija opiskeli ennen sotaa Ateneumin piirustuskoulussa ja aikoi valmistumisensa jälkeen ryhtyä taidemaalariksi. Hänhän olikin kasvanut viulutaiteilija, musiikkikriitikko Yrjö Suomalaisen ja Estelle (Emilintytär) Wikströmin taiteilijakodissa - niinpä maalarin ura olisi ollut hyvin luonnollinen valinta.
Sota vaikutti Karin kynään tekniikkaa hiovasti. Hän pääsi TK-piirtäjäksi hahmottelemaan sodan taistelu- ja tilannekuvauksia. Samalla hänelle kertyi sivuhommina Blickin muotokuvien kaltaisia "nakkihommia".
Kari itse kertoo yhteistyöstään tämän kenraalismiehen kanssa seuraavaa: "Tapanani oli tehdä muotokuvat yhteen menoon, ja tätäkin maalattiin yli kuusi tuntia. Mallin ilme on ankara, koska hän yritti sillä tavoin pelotella minut tekemään työni nopeammin. Puoli yhden aikaan yöllä kenraali hermostui ja kuva jäi kesken."
Sodan jälkeen Suomalainen ajautui nopeasti lehtiuralle. Nimenomaan hän toi suomalaiseen lehdistöön poliittisen pilakuvan.
Liekö TK-piirtäjän ura sodassa vaikuttanut hänen nopeaan ja olennaiset asiat kuvaavaan kynäänsä. Joka tapauksessa perässähiihtäjiä on riittänyt aina ulkomaita myöten.
Blickin kerrotaan ajautuneen komentaja Paavo Talvelan kanssa ristiriitoihin jatkosodan loppuvaiheissa. Kun Mannerheim siirsi hänet jälleen 2. divisioonan komentajaksi Vuosalmelle, kunnostautui Blick ansiokkaasti Kannaksen torjuntataisteluissa. Uranousu jatkui armeijassa vielä sodan jälkeenkin. Blick toimi vs. puolustusvoimien komentajanakin kolmeen otteeseen.
Eläkkeellä ollessaan Blick sompaili legendaarisen Kansa taisteli -lehden päätoimittajana.