Valtionsyyttäjä Pekka Koponen nostaa maastohiihdon entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä vastaan syytteen hormonien salakuljetuksesta sekä Suomen Tietotoimiston (STT) ja Hiihtoliiton herjausoikeudenkäyntiin liittyvästä petoksesta.
Muut tutkinnan aikana rikoksista epäillyt välttyvät syytteiltä. Myös Kyröä koskeneista rikosepäilyistä osa raukesi. Salakuljetus- ja petossyytteet käsitellään aikanaan Vantaan käräjäoikeudessa.
Syyttämättäjättämisratkaisuista ilmenee, että Kyrön epäillään salakuljettaneen kasvuhormonia ja epo- eli erytropoietiinihormonia Suomeen marraskuusta 1999 helmikuuhun 2000. Tuolloin Kyrö teki ainakin Hollantiin matkoja, joiden on epäilty vähintään osaksi liittyneen hormonien hankintaan.
Keskusrikospoliisi on epäillyt Kyrön ostaneen hormoneja hollantilaiselta rikollisliigalta, joka poliisin hallussa olevista dokumenteista päätellen hankki hormonit Espanjassa toimivalta lääketehtaalta. Toisten dokumenttien mukaan Kyrö siirsi omalta tililtään rikollisliigaan liitetyille tileille noin 20 000 euroa rahaa. STT on uutisoinut näistä dokumenteista päästyään taannoin tutustumaan niihin jutun asianomistajana.
Valtionsyyttäjän päätösten mukaan Kyrö matkusteli vuosina 1999-2000 Hollannin lisäksi myös Espanjassa ja Venäjällä. Esitutkinnassa ilmeni myös, että tammi-maaliskuussa 2000 silloinen päävalmentaja vaihtoi ulkomaan valuuttaa markoiksi yhteensä 20 679 euron arvosta.
Hiihtäjille ei syytteitä
Petossyyte liittyy Kyrön STT:lle oikeudessa esittämiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Vastaavasta petosrikoksesta epäiltiin myös maastohiihdon entistä lajipäällikköä Pekka Vähäsöyrinkiä ja entistä lajijohtajaa Antti Leppävuorta, mutta he eivät saa syytettä.
Kyrön tavoin he vaativat oikeudessa isoja kärsimyskorvauksia STT:n viiden vuoden takaisista uutisista, joissa väitettiin suomalaishiihtäjän käyttäneen kasvuhormonia. Heidän epäiltiin salanneen oikeudessa sen, että he tiesivät suomalaisten hiihtäjien käyttäneen hormoneja.
Tutkinnassa ei kertynyt riittävän yksilöityä näyttöä siitä, että Vähäsöyrinki tai Leppävuori olisivat tienneet hormoneista. Valtionsyyttäjän mukaan Leppävuoren ja Vähäsöyringin syytettä ei voi perustaa vain sille, että jos Kyrö on hankkinut hormoneita hiihtäjille, muidenkin keskeisten valmentajien voisi olettaa tienneen asiasta.
Koponen ei syytä myöskään Lahden MM-hiihdoissa plasmalaajentajien käytöstä kärähtäneitä kuutta hiihtäjää, joille Kyrön on epäilty toimittaneen salakuljetettuja hormoneja. Hiihtäjät kiistivät kuulusteluissa saaneensa hormoneja. Syyttämättäjättämispäätöksistä jää epäselväksi, kenelle mahdolliset hormonit oli tarkoitettu. Jutun yhtenä lähteenä on käytetty STT:n maaliskuussa 2002 julkaisemia uutisia, jotka perustuivat siihen, että STT pääsi tuolloin asianomistajana tutustumaan keskusrikospoliisin esitutkinta-aineistoon.