Karhut köm­pi­neet jo pe­sis­tään

Valtaosa Suomen karhukansasta on jalkeilla. Kevät herätteli eteläisimmät kontiot jo maaliskuun alussa ja unisimmat kömpivät maan pohjoisimmillakin perukoilla päivänvaloon viimeistään nyt. Määräävin tekijä karhujen heräämiselle on syksyn aikana kerättyjen rasvavarojen riittävyys.

Valtaosa Suomen karhukansasta on jalkeilla. Kevät herätteli eteläisimmät kontiot jo maaliskuun alussa ja unisimmat kömpivät maan pohjoisimmillakin perukoilla päivänvaloon viimeistään nyt.

"Ylä-Lapissa nuoret emokarhut voivat olla vielä pesissään, mutta isoimmat urokset ovat kyllä olleet sielläkin jo liikkeellä", erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta uskoo.

Esimerkiksi UK-puistossa kolmen karhun todettiin olleen ylhäällä huhtikuun puolivälissä.

Määräävin tekijä karhujen heräämiselle on syksyn aikana kerättyjen rasvavarojen riittävyys.

"Jos marjasato on ollut vaatimaton, karhut joutuvat nousemaan ylös aikaisemmin kuin edullisten syksyjen jälkeen", Kojola arvioi.

Tänä keväänä kontiot heräsivät suunnilleen normaalissa aikataulussa. "Ensimmäiset päivät odotellaan, että ruoansulatuselimistö alkaa toimia kunnolla. Sitten lähdetään etsimään haaskaa tai kaatamaan hirvi", tietää petotutkija.

Haaskoja on harvassa, joten useimmat karhuista joutuvat jahtihommiin kunnon sapuskaa saadakseen.

Hirviä saloilla kuitenkin nyt riittää ja tänä keväänä mesikämmenten on ollut lisäksi helppo kellistää niitä uppolumesta. Hanget kovettuivat pohjoisessa vasta viikko sitten.



Mosku ja Selmi touhuavat itärajalla


Kuusamon korkeudella karhut ovat nousseet pesistään huhtikuun alkupäivinä. Niin tekivät ainakin viime kesänä satelliittipannan kaulaansa saaneet Mosku ja Selmi, joiden liikkeitä tutkija Samuli Heikkinen on voinut seurailla tietokoneestaan.

Mosku alkoi liikuskella Venäjän puolella rajan pinnassa sijainneen pesänsä ympärillä 4. huhtikuuta ja lähti sieltä retkilleen 10. huhtikuuta. Selmin pesä oli niin ikään hieman Venäjän puolella ja se nousi puuhastelemaan kotonsa pihapiiriin 13. huhtikuuta.

"Rajan tuntumassa, sen molemmin puolin ne näyttävät kuljeksivan edelleen", Heikkinen kertoi keskiviikkona.

Mosku, Selmi ja kauemmas Venäjän puolelle jäänyt kolmas kuusamolaiskontio ovat tällä hetkellä ainoat poronhoitoalueella pannoitetut tutkimuskarhut.

"Uula katosi viime syksynä ylitettyään rajan. Se on ilmeisesti yhä niin etäällä Venäjän puolella, ettei gsm-kenttä ulotu sinne."

"Moskukin teki pitkän lenkin syksyllä Venäjän maalle, mutta tuli viimein takaisin ja asettui nukkumaan rajan pintaan."

Ilmoita asiavirheestä