Kuhmo Afrikkaa myydään leijonilla norsuilla ja kirahveilla, Kanadaa muun muassa jääkarhuilla. Ja Suomea jatkossa yhä enemmän karhuilla.
"Suurpedot, erityisesti karhu ovat Kainuun ja Itä-Suomen vetovoimana, kun lähdetään hakemaan uutta sisältöä luontoyrittäjyyteen. Näitä eläimiä luonnon keskellä ihminen ei näe juurikaan muualla, hänen on pakko tulla Suomeen niitä katsomaan."
Tätä painotti luonnon kuvaukseen ja katseluun ja erikoistuneen Wild Brown Bear-yrityksen johtaja Ari Sääski tiistaina Kuhmossa tilaisuudessa, jossa pohdittiin miten suurpedoista saadaan sisältöä luontoyrittäjille.
Ulla Peltomäki Finnature Oy:stätähdentää, että kun suurpedoista lähdetään hakemaan yrittäjille lisäarvoa, laatu on kaiken lähtökohta. Jos ulkomaalaiselle kävijälle jää huono mieli kalliista matkasta, kielteinen palaute koskee koko Suomea.
"Kilpailutilanne sanelee sen, että asiakkaaseen on panostettava. Jos hänelle näytetään suurpetoja ja ötököitä, yrittäjän on pystyttävä kertomaan asiat oikein asiakkaiden omalla kielellä."
Suomessa on vain tusina yrityksiä, jotka tuotteistavat luontoelämyksiä. Palvelujen tasoa lähdetään korottamaan koulutuksella Kuhmon oppimiskeskuksessa. Kurssille on tulossa 15 yrittäjää.
Suurpetotietokeskus
poikimaan työpaikkoja
Kuhmoon on suunnitteilla Metsähallituksen luontokeskuksen yhteyteen valtakunnallinen suurpetotietokeskus. Ruotsissa vastaavaa toimintaa on ollut jo muutaman vuoden Värmlannissa Hagforsin kunnassa.
Toiminnalla tähdätään muun muassa neutraalin tiedon jakamiseen suurpedoista. Tietokeskuksella on myös viranomaistehtäviä, kuten tiedottaminen, kantojen seuranta, kotieläinvahinkojen kartoittaminen ja vahinkojen ennaltaehkäisy.
Ruotsalaiset ovat tarkoin seuranneet suurpetotietokeskuksen vaikutusta aluetalouteen. Kun kaikki ynnätään yhteen, työpaikkoja on syntynyt kymmenen. Kävijöitä vajaan kolmen vuoden aikana on ollut 19 000. Liikevaihto on noussut 2,2 miljoonaan Ruotsin kruunuun.
Ruotsissa korvaukset
eri mallilla
Seminaarin osanottajia kiinnostivat Ruotsin petovahingot. Niitä korvataan noin 800 000 kruunua vuodessa, kotieläinvahingot korvataan periaatteessa kaikki.
Suurpetovahinkoja korvataan siten, että korvausta tulee esimerkiksi poronomistajille sen mukaan, miten paljon ahman pentueita tavataan. Suomessa korvaus tulee tapetusta porosta ja meillä on maksettava omakustannusosuus.
Ruotsalaiset kertoivat, että susien vahingot heillä on samantyyppisiä kuin Suomessa, eli koiria joutuu hukan suuhun. Karhu on tappanut Ruotsissa yhden metsästäjän sata vuotta sitten. Sielläkin tulee eteen samanlaisia ihmisen ja karhun yllättäviä kohtaamistilanteita kuin Suomessa, mutta vahingoilta on vältytty.
