Rovaniemen hovioikeus piti voimassa Kainuun käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan vuonna 1968 syntynyt mies syyllistyi metsästysrikokseen Suomussalmella elokuussa 2015.
Mies määrättiin maksamaan 30 päiväsakkoa eli yhteensä 1020 euroa. Metsästyksessä käytetty kivääri sekä ammuttu karhunpentu tuomittiin menetettäväksi valtiolle. Lisäksi miehelle langetettiin kahden vuoden metsästyskielto, joka päättyy toukokuussa 2018.
Mies oli ampunut puussa olleen karhunpennun, jota hänen koiransa oli haukkunut. Metsästäjä oli luullut, että kyseessä oli laillinen eläin.
Ennen ampumista mies oli ollut autossa ja nähnyt toisen metsästäjän kanssa karhun, joka oli mennyt tien yli. Myöhemmin karhunpennun ampunut mies oli sitä mieltä, että tien ylittänyt eläin oli reilun vuoden ikäinen karhu eli erauspentu, jonka metsästäminen on laillista. Toinen autossa ollut mies totesi, että kyseessä oli aikuinen eläin.
Suomessa alle vuoden ikäiset karhunpennut ovat rauhoitettuja.
Mies oli päästänyt koiran irti autosta, ja se oli päätynyt haukkumaan puuhun kiivennyttä karhunpentua noin 400 metrin päähän autosta.
Miehen seurassa oli ampumishetkellä mies, joka ei ollut nähnyt aiemmin tien yli juossutta karhua. Hän oli epäillyt, että puussa ollut karhu oli pentu. Näkyvyys oli kuitenkin ollut heikko tuulisen ja sateisen sään vuoksi. Ampujan arvion mukaan kyseessä oli kuitenkin erauspentu.
Ammuttuaan karhun mies oli katsonut eläimen suuhun ja huomannut, että kyseessä oli alle vuoden ikäinen pentu. Hän oli itse ilmoittanut teostaan hätäkeskukseen.
Oikeus korosti huolellisuusvelvoitetta
Oikeudessa tuli esiin, että luonnossa voi olla vaikea erottaa karhunpentua ja reilun vuoden ikäistä erauspentua toisistaan.
Käräjäoikeus perusteli kuitenkin päätöstään sillä, että metsästäjälle on korostunut huolellisuusvelvoite. Oikeuden mukaan velvollisuus varmistua riistan laillisuudesta korostuu etenkin silloin, kun esillä on epäily siitä, että kyseessä on alle vuoden ikäinen pentu.
Rikoksesta tuomittu mies totesi valituksessaan hovioikeudelle, että hän oli syyllistynyt korkeintaan metsästysrikkomukseen ja kivääriä ei pitäisi tuomita valtiolle. Hänen mukaansa kyseessä oli inhimillinen erehdys, ja aseen menettäminen valtiolle oli kohtuutonta.
Yksi hovioikeuden jäsenistä jätti tuomioon eriävän lausunnon. Hänen mukaansa miestä ei olisi pitänyt tuomita metsästysrikoksesta, määrätä hänen asettaan valtiolle eikä asettaa miestä metsästyskieltoon. Hän totesi, että kyseessä oli kokenut metsästäjä, joka oli pyrkinyt varmistumaan ampumansa eläimen laillisuudesta. Metsästysrikoksessa on lain mukaan kyse tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta.