Sodankylä Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikon lopulla EU:n uusitun eläinsivutuoteasetuksen, joka sallii luonnossa tapahtuvan haaskaruokinnan. Haaskoja käyttävät apunaan muun muassa petoeläimiä kuvaavat luontokuvaajat sekä karhunkatselusafareita järjestävät matkailuyrittäjät.
Haaskaruokinta saatiin mukaan eläinsivutuoteasetukseen europarlamentaarikko Satu Hassin (vihr.) esityksestä.
"Komission alkuperäinen ehdotus olisi tehnyt haaskaruokinnan käytännössä mahdottomaksi. Euroopan parlamentissa hyväksytty teksti oli parlamentin ja ministerineuvoston välillä neuvoteltu kompromissi eli lopullinen lakiteksti", Hassi sanoo.
Hassi kertoo, että neuvottelutulos turvaa Itä-Suomen harvaanasutuilla alueilla karhunkatselusafareita järjestävän pienimuotoisen matkailuyrittäjyyden. Ratkaisu mahdollistaa myös sen, että luontokuvaajat voivat tietyin ehdoin edelleen hakea maatiloilta kuolleiden eläinten ruhoja suoraan villieläinten haaskaruokintapaikoille.
"Haaskaruokinta on tärkeä Espanjan petolintukannan säilyttämiselle. Haaskaruokinta pelasti myös Suomen merikotkat, jotka olisivat muutama vuosikymmen sitten ympäristömyrkkyjen vuoksi kuolleet sukupuuttoon, jos ne olisi jätetty pelkän luonnosta saatavan ravinnon varaan", Hassi selvittää.
Toistuuko kädenvääntö?
Euroopan parlamentin päätös on työvoitto kajaanilaiselle luontokuvaaja ja matkailuyrittäjä Lassi Rautiaiselle, joka on vuosien ajan taistellut haaskaruokinnan puolesta. Hänen mielestään Hassin osuus prosessissa oli merkittävä, mutta hän korostaa myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) ratkaisevaa panosta.
"Jos komission alkuperäinen esitys olisi mennyt läpi, koko suomalainen luontokuvaus- ja piilokojumatkailu sekä sen ympärille kehittynyt yritystoiminta olisivat olleet totaalisesti vaakalaudalla", hän sanoo.
Rautiaiselle Euroopan parlamentin päätös on luonnollisesti iloinen asia, vaikka hän edelleen pelkää sen pysyvyyttä.
"Käykö niin, että kun maa- ja metsätalousministeri vaihtuu, niin sama sota alkaa uudelleen? Taustalla ovat ministeriössä työskentelevät eläinlääkintäpuolen virkamiehet, jotka eivät ole hyväksyneet tässä asiassa elinkeinonäkökulmaa lainkaan vaan ovat panneet kapuloita rattaisiin. Mutta kun asia on nyt saatu lainsäädäntöön, niin voi ainakin kuvitella, että se pitäisi", hän sanoo.
Monen elinkeino
Rautiainen korostaa, ettei luonnossa tapahtuvan haaskaruokinnan salliminen ole suinkaan mikään vähäpätöinen juttu. "Kyse on suomalaisesta matkailutuotteesta, joka on ainutlaatuinen koko Euroopassa. Siitä on muodostunut elinkeino monelle, sillä petojen tarkkailua ja kuvaamista tarjoaa 15 yritystä itärajan tuntumassa Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ja Kuusamoon. Ne tarjoavat kesäisin noin 60 työpaikkaa."
Tavallisimpia tarkkailtavia ja kuvattavia suurpedoista ovat karhut ja ahmat, mutta myös susi on oppinut haaskalle. Asiakkaista suuri osa tulee ulkomailta, muun maussa muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Englannista. Kuvauskojun vuokra on 150-200 euroa vuorokaudelta.
Lassi Rautiainen on alan pioneereja, joka jo 1970-luvun lopulla ensimmäisten kuvaajien joukossa aloitti karhujen kyttäämisen puussa istumalla. Kun ulkomaisia kuvaajia alkoi 1980-luvun lopulla tulvia Rautiaisen kojuille, sen tuloksena syntyi kuin vahingossa uusi matkailutuote. Myös muut matkailutahot kiinnostuivat tuotteesta.