Maailma ei ole jäämässä unholaan Tapio Sipilältä, vaikka ikää on jo sen verran, että tulevia eläkepäiviä voi ruveta suunnittelemaan.
Tapion vainioilla Muhoksen Lukkarinkankaalla vieraitaan tervehtii hyväntuulinen painimestari.
Sipilä syntyi Kiimingissä, mutta Muhoksella hän on asunut lähes koko ikänsä. Painiharrastus vei mukanaan jo pienenä koululaisena.
Sipilän veljeksiä ei ollut seitsemää, vaan neljä. Veljesten ja naapurin poikien lajivaihtoehdot 1960-luvun Muhoksella olivat pesäpallo ja paini. Nykyinen Lukkarinrinteen isäntä valitsi räpylän sijasta painimaton, mikä myöhemmin osoittautui oivalliseksi ratkaisuksi.
Aktiiviurasta jäi monia muistoja, kirkkaimpina Kiovan MM-kulta ja yhteensä yhdeksän arvokisamitalia.
– Silloin, kun maitohapot jylläävät elimistössä, tarvitaan periksi antamaton luonne – sinniä ja sisua. Monella loppuu luonto. Ehkä siinä on se menestyksen salaisuus, viimeiseen asti venymisessä, Sipilä pohtii rauhalliseen tyyliinsä.
Viimeisen kerran Sipilä venyi Soulin olympialaisissa vuonna 1988. Venynyt oli myös jänne olkapäässä, jonka Sipilä oli iskenyt mattoon heittotilanteessa ennen kisoja.
Olkapää vaivasi, mutta kotiin tuomisina oli olympiapronssi – enemmän kuin moni oli odottanut.
Kisojen jälkeen iskivät kivut. Kului puoli vuotta ja kului vuosi, kunnes päätös oli kypsä. Sipilän painiura loppui 30 vuoden iässä.
Jossiteltavaa ei jäänyt. Kenelläkään muulla suomalaisella ei ole niin monta arvokisamitalia kreikkalais-roomalaisesta painista kuin Tapio Sipilällä.
Sipilän omakotitalon oven viereisessä kyltissä lukee Mummola. Talon ”mummo” on Liisi Sipilä, jonka kanssa Tapiolla on kaksi aikuista poikaa. Yhdeksän kuukautta sitten syntyi kolmas lapsenlapsi, isovanhempien silmäterä.
Vapaa-ajalla on mukava touhuta lastenlasten kanssa. Liikuntakaan ei ole jäänyt, vaikka vanhat urheiluvaivat estävätkin juoksemisen. Tapio Sipilän voi löytää kävelylenkiltä tai omalta punttisaliltaan, joka on rakennettu Sipilän pyörittämän ravintola Muhos-Kellarin piharakennukseen.
Yli 20 vuotta Oulujoki Oy:n palveluksessa ollut Sipilä aloitti uuden työuran ravintoloitsijana 2004.
Päättäväistä miestä ei pysäyttänyt edes ravintolan palo vuonna 2010. Sipilä avasi Muhos-Kellarin uudestaan vanhan työväentalon tiloissa. Samoissa tiloissa Tapio-poika opetteli painitekniikoita 1960-luvulla.
Ympyrä oli sulkeutunut.
Nyt yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos. Sipilälle tyypillisesti se tapahtuu rauhallisesti. Nuorempi pojista, Tomi, työskentelee ravintolassa vaimonsa kanssa. Isä tyytyy päivävuoroihin ja paperitöihin.
Perinteen jatko on näkynyt myös molskilla. Muhoksen Voiton painitoiminta oli pitkään unohduksissa, mutta vajaa kymmenen vuotta sitten harrastus herätettiin henkiin.
– Panimme paikallislehteen ilmoituksen, ja ensimmäisellä treenikerralla tulijoita oli niin paljon, että heidät piti jakaa kahteen ryhmään, johtokuntaan kuuluva Sipilä kertoo.
Nyt Muhoksen Voiton painitoiminnassa on mukana satakunta poikaa ja tyttöä.
Tapio Sipilä tuntuu onnistuvan siinä mihin hän ryhtyy. Ehkäpä siihen joskus tarvitaan pientä venymistäkin.
Tapio Sipilä
Syntyi Kiimingissä 26. marraskuuta 1958. Perhe muutti pian Muhokselle syntymän jälkeen.
Liisi Sipilän kanssa kaksi aikuista poikaa ja kolme lastenlasta.
Muhoksen Voittoa edustanut urheilija saavutti yhteensä yhdeksän arvokisamitalia kreikkalais-roomalaisessa painissa 68-kiloisten sarjassa. Olympiahopeaa Los Angelesissa 1984 ja olympiapronssi Soulissa 1988, MM-kulta Kiovassa 1983. Lisäksi kaksi MM-hopeaa (1981, 1986) ja neljä EM-pronssia (1980, 1981, 1983, 1987).
Oulujoki Oy:n palveluksessa 24 vuoden ajan, minkä jälkeen on toiminut yrittäjänä ja palotorjuntavälineyrityksen aluevastaavana.
Sipilä sai elokuussa oman tähtensä Muhoksen torin Walk of Famelle. Myös Tähtiareenan sali on nimetty painijan mukaan. Syksyisin areenassa järjestetään Tapsan painit.
