Karhumetsällä ollut koira joutui susien raatelemaksi Kuhmossa viime lauantaina.
Toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen Kuhmon riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että kyseinen tapaus ei ole metsästyskaudella harvinaisuus.
”Kuhmossa niitä tulee vuosittain useita. Pahimmillaan raadeltiin 20 koiraa vuodessa. Viime vuonna meni viisi.”
Niiden lisäksi läheltä piti -tilanteita on Kuhmon alueella vuosittain kymmeniä. Koiran hengen pelastaa yleensä ihminen, joka ehtii suden ja koiran väliin.
Metsästyskausi on vasta alussa, ja metsäkanalintujen ja hirvenmetsästys käynnistyvät syyskuun aikana.
”Kyllähän se pelottaa, montako koiraa tänä vuonna menee”, Pääkkönen sanoo.
Hirvi- ja karhukoirat liikkuvat varsin laajalla alueella, välillä kaukanakin isännästä.
Korvauksia kuolleesta koirasta
Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) kertoo, että viime vuonna valtiolta haettiin korvauksia 26 koirasta. Vuosina 2006-2007 hakemuksia tuli jopa 60.
”Nykyisin susia on vähemmän kuin muutama vuosi sitten”, Kojola sanoo.
Korvaussumma vaihtelee paljon sen mukaan, millaisesta koirasta on kyse. Enimmillään korvaus nousee tuhansiin euroihin.
Kaikki suden raatelemat koirat eivät kuitenkaan tule RKTL:n tietoon.
Monilla koirilla on vakuutus, ja korvaus suden tappamasta koirasta saadaan vakuutusyhtiön kautta.
Kaatoluvat harkitaan tapauskohtaisesti
Suden metsästäminen on luvanvaraista toimintaa, ja luvan myöntää harkinnanvaraisesti Maa- ja metsätalousministeriö.
”Luvan myöntäminen perustuu siihen, kuinka paljon susi on aiheuttanut vahinkoja. Pienet vahingot, kuten yhden koiran menettäminen, eivät ole yleensä riittävä peruste luvan myöntämiseen”, Kojola sanoo.
Susien kaatolupia myönnetään vuosittain 20-40. Suurin osa luvista myönnetään poronhoitoalueelle.
”On laskettu, että poronhoitoalueella elävä susi maksaa yhteiskunnalle viisikymmentä kertaa enemmän kuin poronhoitoalueen ulkopuolella asuva susi”, Kojola sanoo.