Kansalaisten lisääntyneet karhuhavainnot ja tutkijoiden keräämä aineisto käyvät hyvin yksiin: Suomen karhukanta on lähtenyt selvästi kasvamaan uudelleen.
"Viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana karhukanta on osoittanut taas runsastumisen merkkejä puolenkymmenen vuoden tasaisemman kauden jälkeen. Karhujen määrä on kasvanut läpi Suomen", sanoo Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola.
Karhukannan kasvu on viime vuosina ollut suurempi kuin sen verotus, Kojola toteaa. Metsästyksen suurin sallittu määrä oli useita vuosia enintään 80 karhua vuodessa, minkä arvioitiin olevan kymmenen prosenttia karhujen määrästä.
"Poistuma ei ole ollut kymmentä prosenttia. Toisaalta voi olla, että kymmenen prosentin verotus ei pidä kannan kasvua kurissa", Kojola sanoo. "Pohjois-Karjalassa sen verran on otettu, mutta kanta kasvaa."
Arvio, jonka mukaan kymmenyksen verotus pitää kannan tasaisena, on pohjoismaisen ja venäläisen karhututkimuksen yhteinen näkemys. Kojola sanoo lukeneensa äskettäin tieteellisen artikkelin, jonka mukaan Kroatiassa sopivan verotuksen on arvioitu olevan 15 prosenttia, jotta kanta pysyisi vakaana.
"Siellä ollaan rehevämmillä ja tuottavammilla alueilla", Kojola huomauttaa. Hänen mukaansa Suomen itärajan kunnissa oikea verotus saattaisi olla tuo 15 prosenttia kannasta Venäjältä tulevan karhujen muuttovoiton vuoksi.
"Jos karhukannan kasvu halutaan pysäyttää, tulisi kaatomäärän olla tämänvuotista suurempi", Kojola toteaa. Viime syksynä karhunmetsästyksessä kaadettiin 84 karhua. Maa- ja metsätalousministeriö oli asettanut enimmäismääräksi sata karhua, josta 16 varattiin ongelmaeläinten poistamista varten.
Karhujen metsästämisen kiintiön määrää maa- ja metsätalousministeriö, joka pohjaa sen RKTL:n arvioon kestävän verotuksen määrästä.
Suomessa elävien karhujen määrän arvioita on nostettu nyt 1 100-1 300 yksilöön.
Arvion haarukka on laaja. On mahdollista, että vielä ensi kesänä uudet poikaset mukaan luettuna karhujen määrä mahtuu noihin rajoihin - tai sitten karhuja on jo enemmän, Kojola pohtii.
Tulevaisuudessa karhukannan arviointi on varmemmalla pohjalla, sillä mukaan otetaan uusia menetelmiä.
Niitä ovat ulostenäytteistä tehtävät DNA-tutkimukset, GPS-pannoitetuista lähetinkarhuista saadun tiedon soveltaminen näytteiden tuloksiin ja petoyhdyshenkilöiden tekemien havaintojen siirtyminen paperilta nettiin. "Ulostenäytteistä tehdyt DNA-analyysit ovat karhukannan seurannan tulevaisuutta", Kojola sanoo.
Tällä tutkimuksella pystytään selvittämään suhteellisen luotettavasti, montako eri karhuyksilöä jollakin alueella liikkuu.
Kojola uskoo ja toivoo, että tiheimmillä karhualueilla voitaisiin viiden vuoden välein tehdä näytteiden keräys, jolla seurattaisiin miten hyvin muilla keinoin tehdyt arviot vastaavat DNA-analyysin tulosta. Kallis ja työläs analyysi ei korvaa muita menetelmiä, mutta se tukee niitä hyvin, Kojola arvioi.
Karhujen pannoittaminen GPS-lähettimillä on käynnissä Keski-Suomen karhualueilla Keuruulla, Multialla ja Ähtärissä.
Seuraavaksi pannoitukseen ryhdytään Ilomantsissa ja Lieksassa, mikäli siihen järjestyy rahoitus.
"Kuhmossa on vuodesta 2002 lähtien ollut pannoitettuna useita kymmeniä karhuja. Yksi tarkoitus oli seurata kaupallisten katseluhaaskojen vaikutusta karhujen liikkumiseen. Tämä tutkimus alkaa nyt olla lopuillaan, sillä materiaalia on runsaasti."
Jatkossa karhukannan arvio myös valmistunee nopeammin, kun petoyhdyshenkilöiden keräämät tiedot saadaan suoraan nettipohjaiseen järjestelmään.
Järjestelmästä riippumatta yhdyshenkilöiden osalta on sama ongelma kuin aikaisemminkin: tiheään asutusta etelästä saadaan runsaasti havaintoja, mutta Pohjois-Suomen tilanne tunnetaan huonommin.