Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsästyskauden 2019–2020 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 313 karhua, tiedottaa ministeriö.
Nyt vahvistettu kiintiö (313) on 42 karhua pienempi kuin edellisen metsästyskauden kiintiö (355). Metsästyskaudella 2017–2018 kiintiö oli 255 karhua.
Karhukannan kasvu on taittunut suunnitellusti, ja alkavalla metsästyskaudella tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen.
Tiedotteen mukaan viime vuonna vahvistetun tavallista suuremman karhukiintiön (355) tavoitteena oli vakiinnuttaa kasvussa ollut karhukannan taso, purkaa kannan tihentymiä ja ehkäistä pitkään kasvussa olleita porovahinkoja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tämän vuoden toukokuussa tekemän arvion mukaan karhukannan yhtäjaksoinen, vuonna 2012 alkanut kasvu onkin nyt taittunut.
Suomen karhukannan kooksi arvioitiin toukokuussa kevään pentutuotto huomioiden 2 020–2 130 yksilöä. Viime vuonna vastaava luku oli 2 130–2 260, eli kanta on pienentynyt viime vuodesta noin 5 prosentilla. Erillisiä pentueita arvioitiin tänä keväänä olevan 193–222, eli noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (201–232).
Alueelliset muutokset karhukannassa olivat selvimmät Itä-Suomessa. Alueen pohjoisosassa karhukanta pieneni, mutta runsastui alueen eteläosassa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan on nyt poronhoitoalueella 25 prosenttia (viime vuonna 27,5), muualla Suomessa 13 prosenttia (viime vuonna 14) ja koko maassa keskimäärin 15,1 prosenttia (viime vuonna 16,1). Pyyntiä on kuitenkin tarkoitus suunnata erityisesti Pohjois-Karjalaan, joten useimmilla poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla verotusprosentti tulee todennäköisesti jäämään alle 10 prosenttiin.
Poronhoitoalueen karhukiintiö on tänä vuonna 85 yksilöä (95 -> 85), joista itäisellä poronhoitoalueella 70 ja läntisellä 15. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 228 karhua eli 32 yksilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.
Karhunkaatolupien kohdentamisessa pitää maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Huomiota pitää edelleen kiinnittää myös metsäpeurakannan turvaamiseen Suomenselällä ja Kainuussa.
Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta, tiedotteessa kerrotaan.