Keskiviikkona alkava karhujahti saa taas lukuisat metsästäjät lähtemään korpiin tavoittelemaan arvostettua saalista.
Yksi kontioiden perään suuntaavista on kuusamolainen Kauko Palosaari. Jahdissa miestä viehättää sen haasteellisuus, sillä tähtäimiin ihmisiä karttava otus ei helpolla antaudu.
Hän jahtaa karhuja tavallisesti yhdessä puolenkymmenen muun innokkaan kanssa, ja myös koira on nykyisin aina mukana.
"Syksy on pelastettu jo sillä, jos saa koiran haukkumaan karhua. Kaato on sitten varsinainen huipennus, mutta siihen tarvitaan mahottomasti onnea", Palosaari toteaa.
Onni on ollut myötä kaksi kertaa. Ensimmäisen kontion Palosaari sai kellistettyä kolme vuotta sitten ja toisen viime syksynä. Molemmilla kerroilla hän sai otson hollille karjalankarhukoiransa haukusta.
"Jahtiin voi valmistautua koiria juoksuttamalla. Niiden pitää olla kunnossa, kun jahti alkaa. Ja jos jälkiä on ollut tiedossa, niillä on koiran kanssa käyty. Tietääpähän se sitten, mitä isäntä haluaa."
Tuhansia osallistujia
Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pentti Murtovaara kertoo, että karhujahtiin osallistuvien määrä on kasvanut Kuusamossa jatkuvasti viime vuosien aikana.
"Tarkempia lukuja on vaikea antaa, mutta kyllä niitä useita porukoita on, jotka liikkeelle lähtevät. Myös muualta tänne tullaan karhuja metsästämään", Murtovaara sanoo.
Hänen mukaansa myös karhujen määrä on Kuusamossa lisääntynyt.
"Puhutaan varmasti useista kymmenistä karhuista. Ja näyttää siltä, että edelleen kanta kasvaa, sillä kesän aikana tietoon on tullut puolenkymmentä pentuettakin."
Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman arvioi, että lokakuun loppuun saakka kestävään jahtiin osallistuu koko maassa useita tuhansia metsästäjiä, vuosi vuodelta enemmän.
"Karhukannan kasvun myötä pyynti on mahdollistunut entistä laajemmilla alueilla. Ja kun metsästäjien yleinen määrä on lisääntynyt, se heijastuu myös karhunmetsästykseen osallistuvien metsästäjien määrän kasvuna."
Arvokas saalis
Karhunmetsästys kiinnostaa metsästäjiä paitsi jännittävyytensä ja haasteellisuutensa vuoksi, myös koska kaadetun kontion rahallinen arvo on varsin korkea.
"Jos karhunlihasta ei löydy trikiinejä, kyse on karkeasti arvioiden keskimäärin noin kymmenestä tuhannesta eurosta", Ekman sanoo.
Karhunlihaa ostavat etenkin ravintolat, ja muutkin osat saaliista käyvät kaupaksi. Taljalle, kallolle ja siitinluulle löytyy yleensä aina ostajansa.
Koska karhu on Suomessa kuitenkin uhanalainen laji, sen kauppaa säätelee kansainvälinen cites-sopimus. Sen mukaan saaliin myymisen tarvitaan erityinen cites-lupa.
"Luvan saa ympäristökeskukselta, kun osoittaa, että kyseessä on laillisesti kaadettu karhu. Laillisuudesta on oltava todistus paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä", Ekman selvittää.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomen karhukanta on runsastumassa useita vuosia jatkuneen vakaamman vaiheen jälkeen.
Viime vuoden lopussa se arvioi vähimmäiskannan olleen 880-950 karhua. Kesällä otsoja oli noin 1 050-1 300 yksilöä. Ero selittyy sillä, että osa karhuista siirtyy talveksi Venäjän puolelle.
Alkavalle metsästyskaudelle maa- ja metsätalousministeriö on asettanut sadan karhun kiintiön. Viime vuonna määrä oli 89. Saaliiksi saatiin tuolloin 86 karhua, 13 edellisvuotta enemmän.