Vesisateet ja lumien sulaminen on ”herättänyt” ja saanut karhuja liikkeelle etenkin Etelä-Suomessa. Tuoreimmat havainnot karhujen talvisesta liikkumisesta ovat tältä viikolta Uudeltamaalta Nummi-Pusulan pohjoisosista.
Alueella oli karhuja liikkeellä jo tammikuun alussa. Lisäksi julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan jälkihavaintoja karhuista olisi runsaan viikon takaa muun muassa Vantaan Seutulasta ja Hyvinkäältä.
Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Seppänen sai viimeksi tiedon kahden karhun liikkeistä keskiviikkona.
Hän pitää havainnon tekijää luotettavana. Kärkölän kirkon lähimaastossa puolestaan liikkui tammikuun alussa ainakin yksi karhu. Karhun tiedetään tehneen jo usean vuoden ajan (vuodesta 1986) tehneen alueella talvipesän.
Alueen erämaissa on sulana talvikautena liikkunut aiemminkin karhuja. Kaksi vuotta sitten karhu heräsi Nummi-Pusulassa talviuniltaan leudossa säässä ja tallusteli Someron puolella hevostarhaan.
Yksi hevosista sai raatelujälkiä turpaansa, toinen silmäkulmaan ja kaksi mahanalusiin. Sen jälkeen karhu meni jatkamaan talviuniaan.
Karhu saattaa herätä ja nousta talviuniltaan, paitsi kosteuden ja pesään valuvan veden vuoksi, myös ulkopuolisesta ärsykkeestä, esimerkiksi koiran ärsyttämänä tai talvipesän lähellä liikkuvan ihmisen takia.
Esimerkiksi myrskytuhojen korjaaminen karhunpesän lähellä ajaa sen petotutkijan käsityksen mukaan lähes varmasti liikkeelle. Sen jälkeen karhu pyrkii etsimään uuden lepopaikan, jossa se saisi olla rauhassa.
"Karhu reagoi talvipesässään myös sen ulkopuolella tapahtuviin asioihin eli se kuulee pesän ulkopuoliset ärsykkeet. Näin tapahtuu koko talven. Olemme seuranneet karhun käyttäytymistä ”pannoitetuilla” yksilöillä. Jos siis hiihdät pesän luo, niin karhu reagoi heti. Silloin pannan lähettämä liikesignaali ilmoittaa karhun pään liikkuvan", kertoi karhututkija Seppo Ronkainen.