Karhuja ei pidä hou­ku­tel­la ku­vat­ta­vak­si hu­na­jal­la – voi ai­heut­taa on­gel­mia me­hi­läis­tar­haa­jil­le

Suomen Mehiläishoitajain Liitto painottaa, että makeaan tottuneet karhut alkavat vierailla lähialueiden mehiläispesillä ja ovat siten uhka mehiläistarhaajien elinkeinolle.

Karhuja ei pidä houkutella kuvattavaksi hunajalla tai sokerisiirappia. Arkistokuva.
Karhuja ei pidä houkutella kuvattavaksi hunajalla tai sokerisiirappia. Arkistokuva.
Kuva: Juha Neuvonen

Hunajapurkin kansi on syytä pitää kiinni, vaikka luontokuvaajan tekisikin kovasti mieli houkutella karhua täydelliselle kuvauspaikalle hunajan tai melassin avulla.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto painottaa, että makeaan tottuneet karhut alkavat vierailla lähialueiden mehiläispesillä ja ovat siten uhka mehiläistarhaajien elinkeinolle.

Mehiläishoitajilta kysellään toisinaan, voisiko heiltä ostaa hunajaa houkuttimeksi luontokuvausta varten, riistakameran kuviin tai metsästysalueelle.

Ihmisen hajuun tottuneet karhut saattavat myös alkaa etsiä ravintoa asutuksen läheisyydestä.

– Normaalisti vain pieni osa karhuista käyttää ravinnokseen hunajaa. Mikäli hunajaa on helposti saatavilla, karhu kuitenkin tottuu nopeasti energiapitoiseen ravintoon ja alkaa etsiä sitä ruoakseen. Tällainen karhu opettaa myös pentunsa samalle ravinnolle, jolloin ongelma laajenee nopeasti, mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kertoo.

Karhujen totuttautuminen hunajaan aiheuttaa mehiläishoitajille taloudellisia menetyksiä ja tuntuvasti lisätyötä. Karhu tuhoaa mehiläispesän ja mehiläisten toukat yleensä täysin. Mehiläiset kuolevat ja mehiläishoitajat menettävät koko kesän sadon.

– Samalla myös mehiläisten pölytystyö ja siitä koituva hyöty alueen hyönteispölytteisille viljelykasveille ja luonnonkasveille menetetään.

Hunajaan tottunut karhu saatetaan joutua lopettamaan, jos se vierailee jatkuvasti ihmisasutuksen liepeillä.

Haaskojen pitää olla aina viranomaisten hyväksymiä. Jos maastosta epäilee löytäneensä luvattoman haaskan, voi ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin.