Kar­huil­le lisää sa­tel­liit­ti­pan­to­ja

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) siirtyy karhujen seurannassa lähes kokonaan kalliisiin satelliittipantoihin. Pari vuotta sitten alkaneella karhujen sateelliittitutkimuksella on saatu niin hyviä tuloksia, että tänä keväänä noin 4 000 euroa maksavia pantoja asennetaan reilulle kymmenelle uudelle kontiolle.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) siirtyy karhujen seurannassa lähes kokonaan kalliisiin satelliittipantoihin.

Pari vuotta sitten alkaneella karhujen sateelliittitutkimuksella on saatu niin hyviä tuloksia, että tänä keväänä noin 4 000 euroa maksavia pantoja asennetaan reilulle kymmenelle uudelle kontiolle.

RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen kertoo, että tähän mennessä satelliittien ja gsm-puhelinverkon avulla toimivia pantoja on saatu asennettua 16 karhulle.

Osa lähettimistä on lakannut toimimasta virtalähteen ehtymisen vuoksi. Muutama lähetin on temppuillut myös tekniikan uutuuden vuoksi. Laitteet kehittyvät kuitenkin koko ajan, minkä vuoksi ne ovat syrjäyttämässä perinteiset radiolähetinpannat.

Tutkimustietoa kerää edelleen vajaa kymmenen pantakarhua, joista ensimmäiset ovat kömpineet jo pesistään kelien lämmettyä.

Pannoitetuista karhuista suurin osa vetäytyi rajan taakse talviunilleen, koska ne pannoitettiin aivan rajan tuntumassa. Venäjän puolelta niiden eloa ei pystytä seuraamaan.

Karhujen palatessa keväällä suomalaisen puhelinverkon kuuluvuusalueelle, pannoissa olevat lähettimet purkavat niille tallentuneet tiedot.



Satelliittipannat
haukkuvat hintansa


Satelliittipannat ovat hinnaltaan lähes kymmenkertaisia vanhoihin vhf-laitteisiin verrattuna. Radiolähetinseurantaan tarkoitetut pannat maksavat 500-600 euroa, mutta niitä on enää kaulassa kahdella karhulla.

Kalliit satelliittipannat haukkuvat kuitenkin hintansa. Kattavamman tiedonkeruun lisäksi ne voidaan pudottaa ohjatusti karhun kaulasta esimerkiksi virran loputtua. Pariston vaihdon jälkeen pantaa voidaan käyttää uudelleen.

"Seurantaan ei mene rahaa, tätä kautta hinta saadaan takaisin", Seppo Ronkainen sanoi.

RKTL kokeilee tänä keväänä ensimmäisen kerran tutkimuskarhujen pyynnissä amerikkalaisten kehittämää jalkanarua. Menetelmällä yritetään saada pannoitettavaksi etenkin naaraskarhuja, jotka eivät uskalla tulla keväällä urosten hallitsemille haaskoille.



Karhut liikkuvat
isolla alueella


Seppo Ronkaisen arvion mukaan satelliittiseurannalla on saatu tähän mennessä eniten uutta tietoa karhujen liikkeistä, joita on pystytty helposti seuraamaan nyt koko maassa.

Uroskarhujen kesäinen liikkuminen on seurannan mukaan yllättävän laajaa. Kovimmat kulkijat saattavat käydä satojen kilometrien lenkin reviiriltään. Naaraskarhu pysyy pentujen vuoksi suunnilleen sadan neliökilometrin alueella.

"Uroskarhut liikkuvat pitkiä matkoja kapeilla alueilla. Vaatii kuitenkin 3-4 vuoden seurannan, ennen kuin voidaan varmistua, onko liikkuminen jokakesäistä vai satunnaista", Ronkainen kertoi.

RKTL:lla on pannoitettuna myös kuusi susilaumaa, joiden liikkeitä seurataan jatkuvasti.

Seppo Ronkaisen seurannassa oli torstaina laumasta omille teilleen lähtenyt nuori urossusi. Se kulkeutui kohti länttä ja Kärsämäen seudulla siitä saatiin näköhavaintokin. Alueella asustelee myös naarassusi, jonka kanssa uros on liittoutumassa ja perustamassa ehkä uutta laumaa.

Susille on asennettu kaikkiaan parikymmentä pantaa ja niitä aiotaan laittaa tutkimusta varten lisää.

Ilmoita asiavirheestä