Kaupallisen petomatkailun vaikutusta petojen esiintymiseen ja niiden porotaloudelle aiheuttamiin vahinkoihin olisi tutkittava perusteellisesti.
Tästä ovat yksimielisiä Luonnonvarakeskuksen petotutkija, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala ja Karhu-Kuusamo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Veteläinen.
Kojola edellyttää, että tutkimushanke olisi laaja.
– Mitään pintasilausta tai puolivillaisuutta ei kannata harrastaa asiassa, joka on paikallisesti merkittävä ja jossa on kaksi intressiä vastakkain. Asia pitäisi selvittää perin juurin, Kojola sanoo.
Luonnonvarakeskuksen budjetista rahoitusta ei tällaiselle vahvasti käytäntöä palvelevalle hankkeelle hevin heruisi, vaan hankkeelle tarvittaisiin erityisrahoitus.
– Poliitikkojen puolto tutkimukselle olisi aika lailla hyödyksi. Hankkeella saataisiin tärkeää tietoa hallinnolle, Kojola sanoo.
Keskustelu petokannan vahvistumisesta sai uutta pontta, kun Kuusamossa karhu kävi möykkäämässä itävaltalaisten matkailijoiden vuokra-auton päällä viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Tapahtumapaikka oli Karhu-Kuusamon karhunkatselukojun pysäköintialue lähellä Kuntivaaraa. Matkailijat eivät olleet autossa, vaan kojussa.
– Sinänsä harmillinen tapahtuma, mutta se ei välttämättä suoranaisesti liity karhunkatseluun, Pekka Veteläinen sanoo.
– Asialla on todennäköisesti ollut tietty nuori karhu, jonka käyttäytyminen on huomattu muutenkin rauhattomaksi. En kuitenkaan käyttäisi sanaa häirikkökarhu.
Juha Kujala näkee karhumöykän ilmentävän sitä, mitä petojen haaskakuvausmatkailu välillisesti aiheuttaa.
– Pitäisi perinpohjin ja pikaisesti selvittää haaskakuvauksen vaikutukset alueen petokannan ja petojen käyttäytymisen muutokseen, Kujala sanoo.
Paliskunnan mielipiteenä on ollut, että petojen kuvaus haaskoilta kojuista pitäisi poronhoitoalueelta lopettaa kokonaan.
Pekka Veteläinen sanoo, että syy karhukannan vahvistumiseen Suomenkin puolella on Venäjän puolen rauhallisessa elinympäristössä eikä karhukuvausmatkailussa.
– Olen liikkunut Venäjällä Paanajärven kansallispuistossa 15 kertaa parinkymmenen vuoden aikana kesäisin. Siellä törmää yhtenään karhun aiheuttamiin jälkiin ja jätöksiin. Elintila siellä on täyttynyt, ja siksi alue puskee lisää karhuja ulkopuolelleen, Veteläinen sanoo.
– Lämpimästi otamme vastaan tutkimuksen aiheesta ja olemme valmiita osallistumaankin siihen, jotta ilmassa leijuvat turhat väitteet saadaan loppumaan.
Veteläisen käsityksen mukaan porojen hakeutuminen ihmisten lähelle ei johdu paljoista pedoista vaan porojen ruokinnasta.
