Rajalan karhu kävi viime lauantaina jo toistamiseen ruokailemassa paikallisella porotarhalla. Tällä kerralla karhun jäljiltä löydettiin seitsemän vasan jäännökset. Kaksi viikkoa sitten karhu söi neljällä porotarhalla yhteensä kahdeksan vasaa.
Näköhavaintoa karhusta ei nytkään onnistuttu tekemään, mutta jäljistä päätellen asialla on ollut sama suurikokoinen karhu, joka on liikuskellut porotarhojen läheisyydessä jo pitkään.
"Todennäköisesti karhun kitaan on joutunut vasoja enemmän kuin nämä viisitoista, jotka olemme pystyneet toteamaan. Karhu on nyt tykästynyt maitovasoihin, joita se syö kesän. Karhu herkuttelee syömällä vasalta ensimmäisenä mahan", Sattasniemen paliskunnan poroisäntä Alpo Laitila kertoo.
Vasominen Keski-Lapissa alkaa olla lopuillaan. Osa poromiehistä on jo päästänyt vaatimet vasoineen tarhoista pois, mutta jotkut pitävät poroja tarhoissa vielä pari päivää. Laitila kertoo, että tarhoilta päästetyt vaatimet ja vasat sekoittuvat tuhatpäisiin metsätokkiin, jotka siirtyvät Sattasjoen varrelta kesälaitumelle Pomokairan suoalueille. Sieltä ne kootaan juhannuksena erotusaitaan.
""Sitten nähdään, kuinka monta vasaa puuttuu", Laitila kertoo.
Porojen perässä myös karhut häipyvät kauemmaksi Rajalan kylästä. Laitila arvioi, että karhu todennäköisesti palaa takaisin kylän pintaan elokuussa maistelemaan lampaan- ja vuohenlihaa.
Rajalan poromiehet jättivät heti ensimmäisten vahinkojen tapahduttua maa- ja metsätalousministeriöön poikkeuslupahakemuksen, jonka turvin karhu voitaisiin kaataa. Luvan käsittely on edelleen kesken.
Todennäköisesti karhu ehtii häipyä porojen perässä erämaahan, ennen kuin lupahakemus liitteineen on Helsingissä käsitelty. "Meillä poromiehillä on nyt peukalon pyörittämisvaihe, muuta emme voi tehdä", Laitila valittelee. Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Lappalainen myöntää, että poikkeusluvan hakemisessa menettelyprosessi on hidas.
"Tässäkin tapauksessa paliskunnalta lähti lupahakemus heti vahingon tapahduttua eli noin kaksi viikkoa sitten. Ministeriö on pyytänyt asiasta lausunnot riistanhoitopiiriltä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Paliskuntain yhdistykseltä. Lapin riistanhoitopiiri puolestaan pyysi lausunnon Sodankylän riistanhoitoyhdistykseltä. Lausunnot piti olla ministeriössä eilen maanantaina", Lappalainen luettelee.
Keskusteluissa poikkeusluvan myöntämisoikeus on vaadittu ministeriöstä lähemmäksi kenttää, joko riistanhoitopiirille tai poliisipäällikölle.
"Poliisipäälliköllä on mahdollisuus myöntää Poliisilain 25. pykälän nojalla pedon tappolupa enempien vahinkojen estämiseksi, mutta asia on kuitenkin tulkinnanvarainen. On pohdittu, että koskeeko kyseinen poliisilain pykälä ihmiselle aiheutuvaa vaaraa vai myös omaisuudelle aiheutuvaa vaaraa", hän sanoo.
Sodankylän poliisipäällikkö tulkitsi lakia laajasti ja antoi heti Rajalan vahinkojen ilmaannuttua karhunkaatoluvan, joka koski porotarhoja ja niiden välitöntä läheisyyttä. Riistanhoitoyhdistyksen miehet olivat asemissa aidoilla viisi päivää mutta tuloksetta. Lappalaisen mielestä karhut hakeutuvat kylien läheisyyteen, kun niillä ei ole mitään uhkaa metsästäjistä.
"Karhun kiintiöity kevätpyynti olisi hyvä palauttaa takaisin. Kun ennen hiihtomiehet olivat keväällä karhun kintereillä, karhun piti olla varuillaan. Nyt eläin tavallaan kesyyntyy, kun sitä ei häiritä eikä ahdistella. Karhu tietää hyvin, milloin sitä pyydetään", hän sanoo.