Karhu lähti lönköttelemään viime lauantaina kahden polkupyörällä liikkuneen pikkupojan perässä Tornion Arpelassa. Kyseinen karhu on oleskellut jo pitempään alueella, ja nyt sen tappotuomio on harkinnassa.
"Tornion tapauksessa karhu ei ilmeisesti ollut aggressiivinen, sillä karhua ei pääse pakoon pyörälläkään. Mutta karhun lähteminen ihmisten perään on huolestuttavaa, eikä näin voi olla", Lapin riistanhoitopiirin riistapäällikkö Teuvo Eskola huomauttaa.
Parikymmentä vuotta sitten karhuja ei Lapissa juuri ollut. Sittemmin kannat ovat runsastuneet, mutta tiheys ei ole vielä suuri Pohjois-Karjalaan tai Pohjois-Ruotsiin verrattuna. Erityisesti läntisessä Lapissa kanta on kasvanut oleellisesti kymmenen vuoden aikana. Yksi syy tähän on karhujen siirtyminen Tornionjoen yli Ruotsista, josta nuoremmat joutuvat lähtemään etsimään itselleen väljempiä reviirejä.
Eskola toivoo, että maa- ja metsätalousministeriö antaisi erillisen karhunpyyntikiintiön Kemi-Keminmaa-Tornioon. Nämä kunnat eivät eivät kuulu poronhoitoalueeseen. Poronhoitoalueelle myönnetään vuosittain oma aluekiintiönsä.
"Ministeriön vuotuinen kiintiö ei anna mahdollisuutta metsästää näiden kolmen kunnan alueella. Nyt näyttää kuitenkin olevan tarvetta poistaa sieltä taajaman lähistöllä pyöriskeleviä karhuja ja normaali kannan säätelykin tulee varmaan ajankohtaiseksi seuraavan viiden vuoden kuluessa", Eskola perustelee.
Kolmen kunnan erillislupa antaisi joustavan mahdollisuuden ampua tarvittaessa karhuja, jotka ovat totuttautuneet liian likeisiin väleihin asutuksen kanssa.
Läntisellä poronhoitoalueella kiintiötä on nostettu hivenen vuosittain. "Meidän mielestämme se voisi olla suurempikin", Eskola sanoo. Erityisesti Kittilän ja Kolarin korkeudella karhukanta on lisääntynyt selkeästi.
Tänä vuonna Lapin poronhoitoalueiden kaatokiintiö oli 25 karhua. Kiintiöstä jäi ampumatta kaksi karhua. (Kaleva)