Valtakunnallinen kardiologipäivystys säästäisi Suomessa satoja tai jopa tuhansia ihmishenkiä vuodessa.
Toistaiseksi 24 tunnin päivystys toimii vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Oysissa on vireillä kardiologisen viikonloppupäivystyksen järjestäminen Lapin ja Kainuun sairaanhoitopiireille. Oulun kaupungin osalta neuvottelut alkavat aikaisintaan ensi vuonna.
"Äkillisiä sepelvaltimokohtauksia ilmenee Suomessa 20 000-25 000 vuodessa. Kohtaus tulee usein aamuyöllä. Potilaiden olisi päästävä viipymättä sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen, mutta valtakunnallisen päivystyksen järjestäminen kestää vielä useita vuosia", kertoi Suomen kardiologisen seuran puheenjohtaja, dosentti Markku Mäkijärvi perjantaina seuran vuosikokouksessa Helsingissä.
Vaikka sepelvaltimokohtaus on astetta lievempi kuin sydäninfarkti, 10 prosenttia potilaista kuolee puolen vuoden sisällä. Tauti aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja heikentää elämänlaatua. "Kiireellistä pallolaajennusta tarvitsevien potilaiden hoito olisi saatava nopeasti kuntoon kaikkialla Suomessa", Markku Mäkijärvi painotti.
Päivystyksen järjestäminen kiikastaa rahasta ja työvoimasta. Pulaa sekä kardiologeista että viroista. "Suomessa on noin 100 kardiologia, joista puolet tekee varjoainetutkimuksia. Tarve olisi 250, jolloin jokaiseen yliopistolliseen sairaalaan saataisiin 6-10 kardiologin päivystysrinki."
Ahtautuneiden sepelvaltimoiden pallolaajennuksia tehdään Suomessa nykyisin noin 7 000 vuodessa, kun todellinen tarve on 10 000-12 000.
Rintakipua ja hengenahdistusta
"Äkillinen sepelvaltimokohtaus aiheuttaa rintakipua, hengenahdistusta ja huonovointisuutta. Oireet ovat usein sahaavia, ne voivat hävitä joksikin aikaa ja tulevat esimerkiksi seuraavana yönä uudestaan". Mäkijärvi kertoi.
Valtakunnallinen kardiologipäivystys on järjestetty muissa Pohjoismaissa sekä muun muassa Tshekissä, Puolassa ja Latviassa.
Professori Jan Erik Nordehaug Bergenistä kertoi, että Pohjois-Norjassa päivystystoiminnassa käytetään helikoptereita, joilla haja-asutusalueen potilaat saadaan pikaisesti sairaalatutkimuksiin ja hoitoon.
Sepelvaltimokohtaukset ovat Suomessa sydäninfarktia yleisempiä ja lisääntyvät kaiken aikaa. Molemmissa on taustalla sama tauti.
"Välttyäkseen sepelvaltimotaudin riskiltä ihmisten pitäisi liikkua riittävästi, välttää tupakointia, syödä terveellisesti ja saada riittävästi lepoa", Mäkijärvi luetteli.
"Riittävä liikunta edellyttää noin 10 000 askelta viikossa. Toimistotyöntekijälle se on aika paljon."
Urheilijoiden äkki-kuolemat harvinaisia
Nuorten huippu-urheilijoiden äkkikuolemat ovat dosentti Mäkijärven mukaan harvinaisia, vaikka lyhyen ajan sisällä kolme urheilijaa on tuupertunut kesken ottelun.
"Kun ajatellaan, kuinka paljon maailmalla urheillaan, äkkikuolemia sattuu loppujen lopuksi hyvin harvoin."
Nuorten äkillisissä sydänkuolemissa on yleensä taustalla piilevä sairaus tai geenivirhe, joka kovassa rasituksessa voi altistaa rytmihäiriölle ja kammiovärinälle.
"Vaikka Suomessa on tehty pallolaajennuksia alle 40-vuotiaillekin, mutta sepelvaltimotauti on kuitenkin nuorilla hyvin harvinainen. Oireet ovat nuorilla samat kuin vanhemilla potilailla. Tutkimuksiin on aihetta hakeutua, jos suorituskyvyssä tapahtuu selvä muutos ja on rintakipua ja hengenahdista ja huonoa vointia aiheuttavaa syämentykytystä", dosentti Markku Mäkijärvi kertoo.