Kar­dio­lo­gi­päi­vys­tys etenee vauh­dil­la

Äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen sairastuneet potilaat pääsevät varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen myös viikonloppuina lähes kaikkialla Suomessa.

Varjoainekuvauksessa. Kardiologi Kari Kervinen suorittaa varjoainekuvauksen Elsa Suonvierelle.
Varjoainekuvauksessa. Kardiologi Kari Kervinen suorittaa varjoainekuvauksen Elsa Suonvierelle.
Kuva: Heikki Sarviaho

Äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen sairastuneet potilaat pääsevät varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen myös viikonloppuina lähes kaikkialla Suomessa.

Oysissa kardiologinen viikonloppupäivystys alkoi viime toukokuussa.

"Meillä on ollut keskimäärin kuusi potilasta viikonloppua kohti. Puolet potilaista on tullut Oulun piiristä ja puolet Pohjois-Suomen muista keskussairaaloista", dosentti Pekka Raatikainen Oysin kardiologiselta osastolta kertoo.

"Kaikki keskussairaalat ovat tietoisia päivystyksestä ja lähettävät potilaita myös viikonloppuina. Ennakkoon tehdyt arviot potilasmääristä ovat osuneet kohdalleen, ja päivystys on sujunut hyvin."

Viikonlopun potilaista noin puolelle tehdään pallolaajennus saman tien varjoainekuvauksen yhteydessä ja keskimäärin joka viides ohjataan ohitusleikkaukseen, joka tehdään viimeistään parin päivän sisällä.

"Äkillisen sepelvaltimokohtauksen hoito on muuttunut täysin. Potilaiden ennuste paranee huomattavasti, kun heidät tutkitaan ja hoidetaan viipymättä. Tämä vähentää myös kustannuksia. Kardiologipäivystys on vähentänyt Oysissa sydänvalvonnan kuormitusta ja tehohoitopäiviä", Raatikainen kertoo.

Sepelvaltimopotilaat ovat entistä iäkkäämpiä, mikä lisää hoitojen ja toimenpiteiden tarvetta. Varjoainekuvauksia tehtiin Oysissa viime vuonna vähän yli 2 500, kun niitä edellisenä vuotena tehtiin alle 2 000.

"Potilasmäärä kasvaa ja entistä useampi hoidetaan pallolaajennuksella", Raatikainen tietää.



Päivystyshoito voi
pelastaa tuhansia


Äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen sairastuu vuosittain yli 20 000 suomalaista. Vaikka sepelvaltimokohtaus on astetta lievempi kuin sydäninfarkti, kymmenen prosenttia potilaista menehtyy puolen vuoden sisällä.

Tauti aiheuttaa myös työkyvyttömyyttä ja heikentää elämänlaatua. Pikainen pääsy varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen parantaa ennustetta ja voi pelastaa tuhansien potilaiden hengen.

Toistaiseksi 24 tunnin päivystys toimii vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, mutta myös muut yliopistolliset sairaalat ovat tehostaneet sepelvaltimopotilaiden kiireellistä hoitoa.

Viikonlopun päivystystoimintaa on Oulun lisäksi Kuopiossa ja Tampereella.

"Turku tulee hännänhuippuna. Päivystystä ei vielä ole, mutta kiireellisiä toimenpiteitä voidaan tehdä hälytystyönä", kertoo Suomen kardiologisen seuran puheenjohtaja, osastonylilääkäri Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Turussa on pulaa kardiologien lisäksi hoitajista.

"Teemme yhteistyötä Satakunnan kanssa, ja arvioni mukaan syyspuolella kardiologinen viikonloppupäivystys voi alkaa myös Tyksissä."

Suomessa on Juhani Airaksisen mukaan lisätty kardiologien koulutusvirkoja reippaasti. Uusia erikoislääkäreitä on lyhyen ajan kuluessa valmistunut viitisenkymmentä.

"Vuonna 2000 Suomessa oli 100 kardiologia ja nyt noin 150", Airaksinen kertoo.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna heitä on kuitenkin yhä puolet vähemmän. Sydäntautikuolleisuus on Suomessa laskenut voimakkaasti, mutta sydänpotilaiden määrää kasvaa. Sepelvaltimotautia ei saada loppumaan ehkäisevillä toimenpiteillä.

Kardiologisen hoidon tarvetta lisäävät myös epidemian lailla yleistyvä lihavuus, aikuistyypin diabetes ja suurten ikäluokkien vanheneminen.

Ilmoita asiavirheestä