Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen pitää uutisointia jääkiekkoilija Jere Karalahdesta asiallisena.
Hän ei allekirjoita väitettä, että media olisi tuominnut kiekkotähden etukäteen.
Hyvärinen muistuttaa, että kyse on törkeästä huumerikoksesta, jossa tuomiona on vuosien vankeusrangaistus.
"Kun on kyse näin vakavasta rikoksesta ja Karalahden kaltaisesta urheilusankarista, media ei voi tehdä muuta kuin kertoa, että häntä epäillään. Ei voi ajatella, ettei tätä kerrottaisi."
Hyvärinen tähdentää, että törkeässä huumekaupassa syyttäjällä on pitänyt olla todennäköiset syyt syytteen nostamiseen. Suomessa 94 prosenttia syytteistä johtaa tuomioistuimen tuomioon.
Näkyvään uutisointiin on osaltaan vaikuttanut myös Karalahden tausta. Hänellä on huumetuomio kymmenen vuoden takaa.
"Lisäksi hän on itse omalta osaltaan osallistunut sellaiseen "kovan kaverin" imagoa vahvistavaan julkisuuteen. Jos kyseessä ei olisi tällainen henkilö, tämä olisi keskitason huumejuttu: se olisi kyllä raportoitu, mutta se ei olisi saanut tällaista huomiota", Hyvärinen arvioi.
Poliisi ei vuotanut mitään
Hyvärinen kumoaa väitteet siitä, että medialla ja poliisilla olisi salaliitto, ja että poliisi vuotaisi tietoja medialle saadakseen itselleen mieluisaa julkisuutta. Karalahden tapauksessa asia näyttää olevan päin vastoin.
"Poliisi ei vuotanut lainkaan. Siitä seurasi, että vajaus täytettiin omalla aineistolla. Tämä on ymmärrettävää, muttei erityisen miellyttävää median kannalta", Hyvärinen toteaa.
Poliisin vuotamaksi on väitetty myös valokuvaa, jossa Karalahti istuu moottoripyöräkerhon tiloissa myöhään isänpäivän iltana vuonna 2006. Kuvassa näkyy valkoista jauhetta, jonka oletetaan olevan kokaiinia.
"Ei se nyt varmasti perunajauhoakaan ole", Hyvärinen toteaa.
Vuotamisesta ei ollut kyse. Kuva kuului osana esitutkintamateriaaliin, joka tuli julkiseksi, koska syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen huumeiden käytöstä.
"Tietenkin kuvalla on myös salattu merkityksensä. Se kertoo ainakin siitä, että Karalahden on vaikea sanoa, ettei hän tiennyt, että niissä porukoissa, joissa hän liikkuu, käytetään huumeita", Hyvärinen pohtii.
Monet seikat puoltavat Hyvärisen mukaan tapaa, jolla Karalahtea on käsitelty julkisuudessa.
"En osaa lähteä arvioimaan, onko Karalahti syyllinen tai syytön. Media ei voi kuitenkaan olettaa, että hän on lähtökohtaisesti syytön."
Media jopa liiankin varovainen
Hyvärinen ei pidä Karalahden mediakäsittelyä eettisesti niin ongelmallisena kuin jotkut muut keskustelijat. Hän muistuttaa, että tiedotusvälineissä kerrotaan aina hyvin tarkkaan, että kyseessä on vasta epäily. Joskus media on liiankin varovainen.
"Kun joku puhaltaa kolme promillea ratsiassa, niin sanotaan, että häntä epäillään rattijuopumuksesta. Hollantilaisen turistin Porvoossa puukottaneesta hörhöstä todettiin, että häntä epäillään taposta, vaikka hän jäi kiinni itse teosta."
Urheiluintoilu oudoksuttaa Hyväristä. Hän ihmettelee, miten samat ihmiset, joka tuomitsevat dopingin, vaativat törkeästä huumerikoksesta epäiltyä takaisin kiekkokaukaloon. Hän vertaa tilannetta poliisiin: tämä pidätetään taatusti virantoimituksesta, jos hän jää kiinni rattijuopumuksesta.
"Kun Kaisa Varis jäi kiinni dopingista A-näytteen perusteella, jokainen piti luonnollisena, että hänet on suljettu kilpailusta. Kun Karalahti on pidätettynä, niin kysellään, että milloin me nähdään hänet kaukalossa", Hyvärinen ihmettelee.
Median vika ei Hyvärisen mukaan voi olla sekään, että Karalahden oikeudenkäyntiä pidetään vankilan koripallohallissa, jossa oikeuden puheenjohtaja istuu koripallotelineen alla. Se ei ole Karalahdenkaan kannalta oikea ja arvokas paikka käydä oikeutta.