Pienlainojen perintä oikeusteitse on räjähtänyt käsiin viime vuosina Suomessa. Vielä vuonna 2006 käräjillä käsiteltiin vajaat 155 000 riidatonta velka-asiaa, mutta viime ja edellisvuonna jo peräti yli 300 000 vuodessa.
Tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä asioita oli saapunut käräjille lähes 115 000. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli yli 15 prosenttia.
Päällimmäisenä syynä juttumäärien kasvuun pidetään pikavippejä, jotka ovat yleistyneet kovaa vauhtia.
"Aika paljon asioista tulee vireille perintätoimistojen kautta, joten me emme tilastojen perusteella näe, kuka on taustalla oleva velkoja. Vahva arvio kuitenkin on, että valtaosa kasvusta johtuu pikavipeistä", sanoo suunnittelupäällikkö Raimo Ahola oikeusministeriöstä.
Keski-Suomen käräjäoikeuden riita-asioita käsittelevän osaston tuomari Mauri Leppänen on joutunut aiheen kanssa viime aikoina tekemisiin lähes päivittäin toimiessaan osaston päivystävänä tuomarina.
"Oikeastaan lähes kaikki asiat, mitkä minulle tätä kautta tulevat, ovat olleet pikavippejä."
Leppäsen mielestä suurin ongelma on se, että pieneltäkin tuntuvan pikavippivelan perintäkustannukset voivat nousta korkeiksi ennen kuin asia saadaan päätökseen oikeusteitse.
Jos asiakas ei saa esimerkiksi 500 euron pikavipistä maksettua kuin 300 euroa, myy pikavippifirma lopun velan eteenpäin perintätoimistolle.
Lue lisää torstain Kalevasta!
