Saamelaiskäräjävaaleissa ensi kertaa järjestetty varsinainen vaalipäivä epäonnistui tavoitteessaan - äänestysinnon nostamisessa.
Sunnuntaina avoinna olleilla neljällä äänestyspaikalla oli tuntia ennen ovien sulkeutumista käynyt vasta alle sata äänioikeutettua. Sunnuntaina avoinna olleilla neljällä äänestyspaikalla oli tuntia ennen ovien sulkeutumista käynyt vasta alle sata äänioikeutettua.
Vaalipäivän tarve joutuukin tiukkaan harkintaan. Aiemmin vaalit on hoidettu pelkästään postitse.
Perjantaihin mennessä saapuneet postiäänet ja vaalisunnuntain anti nostivat yhdessä äänestysprosentin vasta noin 50:een, kun vuoden 1999 vaaleissa prosentti oli 57,4. Postiääniä otetaan vastaan vielä maanantai-iltaan asti.
Suomen noin 7 000 saamelaisesta 5 147:llä on äänioikeus näissä vaaleissa. Äänioikeutetuista 50,5 prosenttia asuu muualla kuin saamelaisalueella, joka käsittää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan.
Vaalin pinnan alla on nähty pientä kytöä eritoten Utsjoen suunnasta. Käräjillä on neljä utsjokista edustajaa, joista kolme ei asettunut enää ehdolle. Vetäytyjiin lukeutuva kunnan vahva vaikuttaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm on aiemmin arvostellut käräjiä muun muassa siitä, että asiat kulkevat liian etäällä tavallisten ihmisten arjesta.
Utsjokisten lisäksi yksi inarilainen käräjäedustaja ei lähtenyt enää mukaan. Ehdokkaita on kaikkiaan 39. Saamelaisten ylimpään päättävään elimeen valitaan 21 jäsentä. Valittujen nimet selviävät maanantain ja tiistain välisenä yönä.