Käräjäoikeus vangitsi maanantaina keskusrikospoliisin vaatimuksesta Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajan ja Livoli Oy:n toimitusjohtajan Toivo J. Kannisen. Hänen epäillään todennäköisin syin syyllistyneen vuosien 1995-2000 aikana törkeään avustuspetokseen, vuosina 1994-2001 törkeään kavallukseen ja kirjanpitorikokseen sekä vuosina 1995-2000 veropetokseen.
Vangitsemista vaatinut keskusrikospoliisin rikoskomisario Seppo Rautava toteaa, että vuoden 2001 lopulla käynnistyneen jutun esitutkinta on nyt saatu siihen vaiheeseen, että pääepäiltyjen kuulustelut on voitu aloittaa. "Olemme saaneet oman tarkastustoiminnan pääosiltaan valmiiksi. Tähän mennessä on kuulusteluja takana toistakymmentä. Niitä tulee kaikkiaan olemaan kymmeniä."
"Tavoitteena on saada juttu kuluvan vuoden lopulla loppulausunnoille, joten aikaisintaan se tulee esille käräjäoikeudessa ensi keväänä", arvioi Seppo Rautava.
Jutun tutkintaa on keskusrikospoliisin mukaan haitannut se, että Riihi-säätiön hallinnoimien taloyhtiöiden hallituksissa on ollut vain Toivo J. Kannisen omia sukulaisia tai hänen ystäviään. Poliisi ei ole saanut kaikkea haluamaansa tietoa ajoissa.
Toivo J. Kanninen vastusti vangitsemistaan. Hänen mukaansa poliisin epäilemien rikosten tunnusmerkistöt eivät täyty miltään osin. Lisäksi jutussa ei ole enää minkäänlaista sotkemisen varaa. Vangitsemisasia otetaan uudelleen esille kahden viikon kuluttua.
Aikaisemmin Oulun käräjäoikeus on määrännyt juttuun liittyvää kirjanpitoaineistoa takavarikkoon ja jatkanut useita kertoja takavarikkoa.
Isot vahingot
Valtion asuntorahasto (Ara) epäilee oman tarkastuskertomuksensa perusteella, että Toivo J. Kanninen on aiheuttanut sille ainakin yli 1,6 miljoonan euron suuruisen vahingon 17 asunto-osakeyhtiön toimintaa pyörittäessään. Lisäksi Aran tarkastajat epäilevät valtion menettäneen hämärän toiminnan takia verotuloja jopa 168 000 euron verran.
Aran oma tarkastuskertomus valmistui kuluvan vuoden tammikuussa. Kun Riihi-säätiön hallitus ei kyennyt vakuuttamaan Aran johtokuntaa tämän vaatimalla selityksellä, johtokunta päätti sanoa irti säätiön saamat aravalainat, lakkauttaa korkotuen ja periä takaisin jo maksetut korkotuet.
Aran tarkastuskertomuksen mukaan Riihi-säätiö on käyttänyt rakentamiseen myönnettyjä lainoja muun muassa Toivo J. Kannisen ja hänen perheenjäseniensä laskuttamiin korkoihin, perheen matkoihin, ravintolalaskuihin kuntoiluvälineisiin, moottorikelkka-ajeluihin, pääsylippuihin ja oppikirjoihin sekä tilintarkastajille myönnettyihin apurahoihin ja ulkomaanmatkoihin. Kiinteistöyhtiöiden kirjanpito on saatu sekaisin yhteiskassan avulla.
Toivo J. Kanninen on myöntänyt kirjanpidoissa olleen vain pieniä puutteellisuuksia, jotka kaikki on sittemmin laitettu kuntoon. Hän on kiistänyt toistuvasti syyllistyneensä mihinkään vangitsemispäätöksessäkin todetuista rikoksista. Kanninen aikoi hankkia irtisanottujen aravalainojen tilalle rahamarkkinoilta halvempikorkoisia lainoja.
Prh tarkkailee
Suomessa säätiöiden toimintaa valvova patentti- ja rekisterihallitus (Prh) seuraa ylijohtaja Olli Koikkalaisen mukaan nyt tiiviisti keskusrikospoliisin esitutkinnan edistymistä. Prh joutuu vielä ratkaisemaan, nostaako se kanteen Riihi-säätiötä vastaan Oulun käräjäoikeudessa ja yrittää näin hakea säätiö selvitystilaan sekä asettaa sille selvitysmies. Toisena vaihtoehtona on asuntoyhtiöiden hallitusten vaihtaminen, mutta se olisi mutkikkaampi väylä.
"Vangitseminen on rankka toimenpide, mutta Suomessa ei niitä tehdä heppoisin perustein. Säätiötä on vaikea johtaa sellistä käsin", aprikoi Koikkalainen.